Siirry pääsisältöön

Oppi mennyt perille vähän liiankin hyvin?

Viime aikoina pennut ovat aika hyvin pysyneet öisin hiljaa, mutta viime yönä alkoi puoli kolmen aikoihin aitauksessa ihan tajuton huutomyrsky. Lopulta en kestänyt sitä kuunnella vaan nousin ylös tutkimaan, mikä mahtaa olla hätänä. Pennut innostuivat minut nähdessään koettelemaan keuhkojaan entistä hurjempina ja lopulta ajattelin "why not?", pistin kengät jalkoihin, takin niskaan, hatun päähän ja nostin pennut yksi kerrallaan aitauksesta pois johdattaen koko konkkaronkan kuin kanaemo pihalle. Myös Nova lähti mukaan vahtimaan, etten yhtään pentua kadota - ihan hyvä niin, sillä hieman haastavaa niitä oli tuolla pimeässä yössä pelkän taskulampun valossa seurata.

Vaikka olinkin itse ihan unen pöpperössä ja silmät olivat enemmän tai vähemmän unihiekkaa täynnä, reissu silti kannatti, sillä kymmenen minuutin päästä jokaikinen meidän touhukkaasta viisikostamme oli vääntänyt pihalle kakat. Huutomyrskyn aiheuttajana oli siis ollut, ei enempää eikä vähempää, pentujen halu päästä pihalle tekemään tarpeensa. Aika hyvin kuusiviikkoisilta pennuilta, vaikka itse sanonkin. Eipä ole tällaista tilannetta nimittäin vielä aikaisempien pentujen kanssa tullut eteen.

Muutaman kuluneen päivän perusteella voin toisin sanoen sanoa, että pentujen kanssa ollaan päästy siihen pisteeseen, että omaa aitausta ne eivät enää halua kakalla sotkea. Sen sijaan pennut huutavat minut paikalle ja sitten mennän koko porukalla ulkoilemaan. Yleensä pihalla ei kakkeja joudu kauhean pitkään odottamaan ja sitten ollaan valmiita leikkimään tai uudestaan nukkumaan. Viime yönäkin pennut kakittuaan rupesivat sisälle päästyään melkein heti tutimaan, kunnes herättivät minut uudestaan seitsämän aikoihin viemään pihalle. Ylpeähän näistä pikkuisista voi olla - ainakin sen jälkeen, kun selviydyin herätysten aiheuttamasta ketutuksesta ;)

Sisäsiisteyden alkeiden lisäksi pennut ovat ihanasti oppineet tunnistamaan myös ruokailua edeltävät toimet ja silloin alkaa jälleen kauhea huutaminen. Ahneet pikku piraijat saivat tänään maistella uusia makuja, kun sekotin murojen sekaan hieman lohta. Kaikenlaistahan olen näille pennuille antanut murojen lisäksi maistiaiseksi, että vatsa kestäisi uudessakin kodissa mahdollisimman hyvin erilaisia ruoka-aineita. Matolääkkeen viimeinen satsi meni myös masuihin tänään ilman mitään tappeluita ja seuraava madotus olisikin nyt sitten pennuilla edessä vasta ennen rokotuksia.

Kaikki pennut ovat tänään tulleet jopa kesken leikkiensä antamaan minulle ennätysmäärän pusuja. Paljon olemme taas olleet ulkona, ja podengotkin ovat saaneet ansaita elantonsa pentuja paimentamalla. Siruahan pennut seuraisivat vaikka maailman ääriin. Meidän matamia mielistellään oikein toden teolla ja Siru tuntuu tykkäävän saamastaan huomiosta. Nefi on päätynyt siihen pisteeseen, jossa pennut ovat pelkkiä kiusankappaleita (ne kun eivät malta pysyä paikallaan hoidettavina), mutta Windy on vähän äitinsä Sirun kanssa samoilla linjoilla ja tykkääkin johdattaa pentuja uusiin seikkailuihin. Nyt kun tuosta viereisestä joesta lähtivät jäät, uskaltauduttiin pentujen kanssa ihan rantaan asti ja siinä pienokaisilla olikin ihmettelemistä, kun vesikuppi oli hieman astetta isompi =D Sisällä ollessaan pennut pääasiassa nukkuvat säästellen energiaansa ulkoilua varten, mutta aina välillä täälläkin alkaa kauhea riehuminen. Ja suosikki hetki on ehdottomasti se, kun kasvattaja menee aitaukseen pentujen seuraksi istumaan. Siinä saa vain itse olla varovainen, etten saa uutta parturointia tai reikää korvalehteen tai nenään. Pennut kun näyttävät tällä hetkellä haaveilevan jonkinlaisesta stylistin ammatista ;)

Niin mukavaa kuin pääsiäistä on ollut täällä viettää, niin huomenna pitäisi nyt kuitenkin suunnata takaisin Harjavaltaan. Sitten perjantaina palaamme takaisin taas tänne Somerolle ja pennut pääsevät uusiin koteihinsa. Hävettää myöntää, mutta tänään on jo kyynel ollut muutaman kerran silmässä tätä ajatellessa, mutta yritän pitää tunteet kasassa loppumetreille asti. Onneksi näitä vaaveleita näkee varmasti tulevaisuudessakin. :)

Unna ja Dini

Heta ja Kide

Windya komentamassa



Unna ja Heta ja kolmantena kuka lie =D

Pentuja karussa

Dini


Kide


Heta

Unna

Dini

Roni

Roni

Heta

Jotain mielenkiintoista löytynyt




Roni



Dini

Tuleva sirkuskoira Roni


Kide

Dini

Tytöt

Kide









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Freya ja Alfa treffasivat Ähtärissä

Freya "Estorian Dawn of Freija" kävi treffaamassa erittäin komeaa ja huippu hyvällä luonteella varustettua Alfaa "Eximus Vis Ice Cube" Ähtärissä sunnuntaina 25.4. ja maanantaina 26.4. Jos kaikki tähdet osuvat kohdilleen, seuraavien Estorian-podengojen pitäisi syntyä juhannuksen tienoilla. Tämä olisi hieno jatkumo Freyan edellisille pääsiäis-pennuille =D Ajelua tuli kahteen päivään yli 900 kilometriä, mutta kaksikon treffit sujuivat onneksi moitteettomasti. Alfa hoiti homman kotiin molempina päivinä esimerkillisesti. Poika ei turhia odotellut vaan hyppäsi heti selkään niin, että jo parissa minuutissa kaksikko oli nalkissa n. 10-15 minuuttia. Pentueen tarkkaa sukutaulua voi käydä kurkkaamassa KoiraNetistä . Yhdistelmän sukusiitosprosentit ovat 4:llä sukupolvella laskettuna 0%, 5:llä 0,84%, 6:lla 1,93%, 7:lla 2,86% ja 8:lla 3,42%.  Isä: Eximus Vis Ice Cube Silmät: ok 01/19 Polvet: 0/0 03/18 Näyttelyt: C.I.B. POHJ MVA BALT MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA LV MVA LT MVA R

Pennut kohti uusia seikkailuja... pentublogi hiljenee

Pentublogin päivitykseen tuli valitettavasti ylimääräinen viikon tauko. Kasvattaja-tädillä alkoi loma ja lomamaisemiin siirtymisestä aiheutuu tämän lauman kanssa aina melkoinen härdelli. Olemme myös seikkailleet pentujen kanssa kuluneiden kahden viikon aikana aktiivisesti erilaisissa maisemissa, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä. Nyt on kuitenkin aika kirjoittaa tämän pentueen ainakin toistaiseksi viimeinen blogipostaus. Aapo muutti tänään omaan kotiinsa ja Dafne pääsee kotiinsa huomenna. Valo lähtee seuraavana lauantaina ja Telma sitten juhannuksena, joten Estorian pentulaatikko hiljenee viimein melkoisen penturupeaman jälkeen. Näistä pennuista kuullaan kuitenkin varmasti vielä somen kautta moneen kertaan, joten kannattaa laittaa varsinkin meidän instagram-tili seurantaan, jos et sitä jo seuraa. Mutta ennen kuin alan kertoa kahden viime viikon seikkailuista, tässä vielä pentujen viimeiset potretit viime sunnuntailta, yhteiskuvat torstailta ja vielä tänään otetut yhteiskuvat kasvatta

Viimeisen viikon draamaa

Pennut täyttivät viime viikon perjantaina 8 viikkoa. Viikonloppu oli niin täynnä ohjelmaa, etten ehtinyt blogia vielä silloin päivittämään. Kolme pentua onkin muuttanut jo omiin koteihinsa tätä päivitystä kirjoittaessani. Todennäköisesti tulen silti vielä yhden postauksen tämän pentueen kuulumisista tekemään kertoakseni viimeisenkin pennun kotiinmuutosta. Melko pitkälti tämä pentuarki on F-pentujen osalta kuitenkin taputeltu. Ennen kuin menen kuluneen viikon tapahtumiin tarkemmin, tässä vielä muutamat yhteispotretit koko pesueesta.  Yhdessä kasvattajatädin kanssa 💗 Sohvalla poseeraamista Hieman ehkä väsytti olla valokuvattavana Pentujen viimeiseen viikkoon mahtui vielä monanlaista actonia, niin hyvässä kuin pahassa. Viikko sitten sunnuntaina pennut saivat tavata enoni ja serkkuni, joiden kanssa pennuilla riitti paljon virtaa ja intoa leikkiä. Viikon aikana pennut pääsivät myös pari kertaa naapuriin tapamaan isosiskoaan Dafnea sekä Alvin-enoa, sekä tietenkin kissoja, jotka samassa oso