Autoilu Somerolle
Viime yö oli mielenkiintoinen. Heräsin neljä kertaa siihen, että Unna (Iltatähti) oli jotenkin mystisesti ilmestynyt makuuhuoneeseen. Siellä se joko söi luuta tai yritti nukkua, mutta minä ilkeänä kasvattajana raijasin tytön jokakerta takaisin aitaukseen. Aamulla pennut olivat paljon minua virkeämpiä, mutta ihan mielelläni lähdin kyllä kotiin jättäen palosireenit aitaukseen huutamaan.
Töiden jälkeen alkoi kauhea pakkaus, kun rupesin valmistautumaan Somerolle lähtöön. Eipä ole suurperheen emäntänä auton lastaus mikään helppo homma. Varsinkin kun pennut yrittivät joka hetki tunkea ovesta ulos ja naapurin kissa olisi halunnut lähteä mukaan tai tulla asuntoon kuokkimaan =D Lopulta sain kuin sainkin häslingistä huolimatta kaiken valmiiksi ja koiratkin olivat omilla paikoillaan. Starttasin auton ja lähdin jo ajamaan, kun viime metreillä piti vielä kertaalleen pysähtyä varmistamaan, että kaikki viisi pentua ovat todella mukana. Olivathan ne ja tässä vaiheessa jo sikeässä unessa. Koko kaksituntisen automatkan aikana ei pennuista kuulunut käytännössä pihahdustakaan. Huittisten kohdalla yksi pentu huusi muutaman kerran, mutta sen jälkeen oli taas täysin hiljaista. Kun pääsimme viimein Somerolle ja laskin kaikki koirat autosta vapaaksi, olivat pennut tosin hieman jännittyneitä ja hämillään, mutta melko pian pikkuisetkin mennä viuhtoivat innokkaasti aikuisten perässä. Kiikutin pennut tosin suhteellisen nopeasti sisään rakentaakseni niille oman pikkuaitauksen isovanhempieni olohuoneeseen. Kyllä on pienokaisilla nyt viikonlopun ajan totuttelemista, kun joutuvat oikeasti olemaan lukkojen takana aitauksessa sen sijaan, että saisivat vapaan pääsyn kaikkialle isovanhempieni talossa. Myös enoni perheineen ilmestyi tänne illan aikana ja pienet serkkutyttöni saavat nyt hoitaa pentujen viihdyttämistä minun puolestani. Tämä on tällainen hieman epävirallinen sukutapaaminen, kun ilmeisesti myös vanhempani tulevat huomenna isovanhempiani morjestamaan. Hetahan (Aamutähti) on jo nyt ihan serkkujeni lumoissa. Samoin Dude. Unna, Kide (Buddy) ja Roni (Fellow) sen sijaan tykkäävät edelleen erityisen paljon juuri minun varpaistani ja sormistani. Lisäksi täällä on jo ehditty aitauksen paperit kastella vedellä ja silputa pieniksi päreiksi, vaikka suurimman osan aikaa pennut ovat vain nukkuneet. Tällä menolla tulevat yön varmasti valvomaan.
Huomenna saavat pennut sirut niskaan ja ulkoiluunkin on varattu aiempaa jännittävämpi maasto. Näitä asioita siis odotellessa. Vasta huomenna myös poseerauskuvat 5-viikkoisista pennuista tiedossa.
Töiden jälkeen alkoi kauhea pakkaus, kun rupesin valmistautumaan Somerolle lähtöön. Eipä ole suurperheen emäntänä auton lastaus mikään helppo homma. Varsinkin kun pennut yrittivät joka hetki tunkea ovesta ulos ja naapurin kissa olisi halunnut lähteä mukaan tai tulla asuntoon kuokkimaan =D Lopulta sain kuin sainkin häslingistä huolimatta kaiken valmiiksi ja koiratkin olivat omilla paikoillaan. Starttasin auton ja lähdin jo ajamaan, kun viime metreillä piti vielä kertaalleen pysähtyä varmistamaan, että kaikki viisi pentua ovat todella mukana. Olivathan ne ja tässä vaiheessa jo sikeässä unessa. Koko kaksituntisen automatkan aikana ei pennuista kuulunut käytännössä pihahdustakaan. Huittisten kohdalla yksi pentu huusi muutaman kerran, mutta sen jälkeen oli taas täysin hiljaista. Kun pääsimme viimein Somerolle ja laskin kaikki koirat autosta vapaaksi, olivat pennut tosin hieman jännittyneitä ja hämillään, mutta melko pian pikkuisetkin mennä viuhtoivat innokkaasti aikuisten perässä. Kiikutin pennut tosin suhteellisen nopeasti sisään rakentaakseni niille oman pikkuaitauksen isovanhempieni olohuoneeseen. Kyllä on pienokaisilla nyt viikonlopun ajan totuttelemista, kun joutuvat oikeasti olemaan lukkojen takana aitauksessa sen sijaan, että saisivat vapaan pääsyn kaikkialle isovanhempieni talossa. Myös enoni perheineen ilmestyi tänne illan aikana ja pienet serkkutyttöni saavat nyt hoitaa pentujen viihdyttämistä minun puolestani. Tämä on tällainen hieman epävirallinen sukutapaaminen, kun ilmeisesti myös vanhempani tulevat huomenna isovanhempiani morjestamaan. Hetahan (Aamutähti) on jo nyt ihan serkkujeni lumoissa. Samoin Dude. Unna, Kide (Buddy) ja Roni (Fellow) sen sijaan tykkäävät edelleen erityisen paljon juuri minun varpaistani ja sormistani. Lisäksi täällä on jo ehditty aitauksen paperit kastella vedellä ja silputa pieniksi päreiksi, vaikka suurimman osan aikaa pennut ovat vain nukkuneet. Tällä menolla tulevat yön varmasti valvomaan.
Huomenna saavat pennut sirut niskaan ja ulkoiluunkin on varattu aiempaa jännittävämpi maasto. Näitä asioita siis odotellessa. Vasta huomenna myös poseerauskuvat 5-viikkoisista pennuista tiedossa.
Autossa
Uusi väliaikaisasunto
Kommentit
Lähetä kommentti