Siirry pääsisältöön

Netissä jälleen... aika kertoa taas pentujen kuulumisia

Nyt on taas toimiva netti (luojan kiitos) ja voin jälleen kertoa pienten epeleiden kuulumisia. Tai no eihän noi enää pieniä ole vaan aivan valtavia nallukoita. Samankokoisia kuin podengot luovutusikäisinä =D Joka kerta töistä kotiin tullessani pysähdyn järkytyksestä pentuaitauksen viereen ja ajattelen "onko ne oikeasti noin isoja jo?" Tämä viikko on ollut pienokaisilla jännittävä, sillä pennut ovat saaneet tottua olohuoneen hälinään ja joutuneet opettelemaan kävelyä oikein kunnolla. Hieman jo ehdin ihmetellä, kun pentuja ei hirveästi kiinnostanut laatikosta ulos tulla (ja kun pennut itse nostin ulos, alkoi ihan tajuton huuto ja parku), mutta pikkuhiljaa pennut ovat oma-alotteisestikin innostuneet tutkimusmatkoille lähtemään. Keskiviikkona jätin pentulaatikon auki niin, että pennuilla olisi halutessaan mahdollisuus lähteä aitaukseen itsenäisesti tutustumaan. Seurauksena kolme pentua oli työpäivän aikana löytänyt tiensä aitauksessa olevaan podengojen pentulaatikkoon. Lenkiltä tullessamme loput kaksikin oli hakeutunut muiden kaveriksi aitaukseen makoilemaan.

Tää podengojen laatikko on kivempi kuin meidän

Tutkimusretken jälkeen on hyvä nukkua

Kävely onnistuu jo kaikilta pennuilta, mutta varsinkin Aamutähti ja Buddy liukastelevat ja etenevät edelleen välillä ryömimällä. Sen sijaan ensimmäisenä syntynyt Dude on jo todellinen menijä veljensä Fellown kanssa. Iltatähti on puolestaan ollut innokkain tutkimaan paikkoja. Kaikki pennut tuntuvat mukavan sosiaalisilta ja mielellään ovat silitettävänä ja rapsutettavana. Eilen illalla leikkailin taas kaikkien kynnet eikä siitäkään syntynyt suuria ongelmia. Tällä kertaa tein sen järjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan, niin pysyin paremmin perillä, kenen kynnet oli vielä leikkaamatta. Aika taitavasti sain tilanteen hoidettua, sillä pennut nukkuivat koko leikkausoperaation sylissäni tyynen rauhallisina ja jatkoivat uniaan vielä jälkeenpäinkin, kun siirsin pennun sylistäni takaisin lattialle. 

Kynsien leikkuun jälkeen nukutaan

Tänä aamuna pennut saivat ensimmäiset maistiaisensa jauhelihasta ja voi elämä, millaisia piraijoita noi pennut ovat. Kävivät lihan kimppuun kyllä kuin vanhat tekijät ja nuolivat sormiani ja käsiäni antaumuksella lihan loputtua. Tämän jälkeen maistuivat myös kaverin suupielet. Tällä menolla pennut siirtyvät kiinteään ruokaan varmasti todella kivuttomasti, mikä on tietysti hyvä Novan nisiä ajatellen. Raukka parka joutuu jo nyt kestämään pennuille ilmestyneitä naskaleita ja voin vain kuvitella, kuinka ikävältä se tuntuu. Varsinkin kun pennut yrittävät roikkua nisissä myös Novan seistessä. Naskalit ovat kivasti käytössä myös silloin, kun pennut leikkivät keskenään.

Mulle maitoa kiitos

Mä puren suo

Nefi ja Siru ovat nyt omaksuneet tunnollisen lastenhoitajan roolin. Edelleen tytöillä on pientä kärhämää siitä, kumpi saa hoitaa pentuja enemmän, mutta suhteellisen hyvin olemme rauhan saaneet tähän taloon. Mielenkiintoista kädenvääntöä olemme tosin käyneet, kun Siru ja Nefi ovat kiistelleet toisaalta keskenään, toisaalta Novan kanssa siitä, kenen vuoro pentuja on oikein hoitaa. Tilanne rauhoittuu kuitenkin kokoajan ja eiköhän jo ensi viikolla kolmikko hoida tehtäviään ilman murinoita ja kiistoja. Myös Windy on hieman ruvennut pennuista kiinnostumaan nyt kun palleroiset liikuskelevät enemmän, mutta Windy ei oikein välitä olla pentujen lähellä silloin kuin muut ovat paikalla. Tyttö livahtaa aitauksen viereen nimittäin vain silloin, kun olen muiden koirien kanssa jossain muualla. Windy taitaa jo odottaa, milloin nämä palleroiset ovat valmiita leikkimään.

Hoitotäti pitää vahtia, kun Aamutähti treenaa kävelyä

Ylpeä äiti... ei kun siis hoitotäti ja Iltatähti

Mikäs tässä on nukkua, tuumii Iltatähti Sirun vahtiessa taustalla

Novan laskujen mukaanhan tässä taloudessa on muuten tällä hetkellä viiden pennun sijasta kahdeksan vaavia, sillä Nova päätti muutama päivä sitten adoptoida katraansa jatkoksi pennuille antamani vinkulelut. Niitä Nova kanniskelee pitkin kämppää ja jopa ulos asti hirveän huolissaan, jos joku muu yrittää leluihin koskea. Leluihin lukeutuu iso vihreä siili, joka on melkein pentujen kokoinen, ja kaksi pienen pientä vinkua, sininen ja vaaleanpunainen. Eipä ole podengot tällaistakaan viihdettä minulle koskaan järjestäneet.

Viisi... ei kun anteeksi... kuusi pentua. Viisi valkoista ja yksi vihreä. =D

Pentujen söpöys tuntuu kasvavan yhtä matkaa koon kanssa ja tässä on kyllä välillä ihan pakahtua, kun katselee noiden vaaveleiden menoa. Eilen Iltatähti nukahti syliini ennen kynsien leikkuuta ja aina kun menen pentujen lähelle, kaikki  kyllä mielenkiinnolla heti tiirailevat ja tekevät tuttavuutta. Kohta joudun tosin varomaan, etten laita enää nenääni puremis etäisyydelle. ;) Olen ottanut kuluneiden päivien aikana pennuista taas runsaasti lyhyitä videoklippejä, jotka olen koonnut oheiseen videoon. Siellä näkyy kaikenlaista kivaa pentujen kävelytreeneistä, syöminkeihin ja podengojen hoivailuun. Toivottavasti videosta on teille iloa. Huomennahan pennut täyttävät jo kolme viikkoa ja lauantaina tulevat kolmen pennun tulevat omistajat tänne vauvojaan katsastamaan. Saa nähdä, mitä podengot tuumaavat vieraista nyt kun ovat adoptoineet pennut omikseen. 


Sitten vielä lisää kuvia

Onko mukavampi nukkua kasassa vieretysten...



...vaiko sittenkin siististi rivissä?





Nukkumisasennosta päätellen ovat selvästi äitiinsä tulleet :)












Mikä tää aita oikein on?






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Freya ja Alfa treffasivat Ähtärissä

Freya "Estorian Dawn of Freija" kävi treffaamassa erittäin komeaa ja huippu hyvällä luonteella varustettua Alfaa "Eximus Vis Ice Cube" Ähtärissä sunnuntaina 25.4. ja maanantaina 26.4. Jos kaikki tähdet osuvat kohdilleen, seuraavien Estorian-podengojen pitäisi syntyä juhannuksen tienoilla. Tämä olisi hieno jatkumo Freyan edellisille pääsiäis-pennuille =D Ajelua tuli kahteen päivään yli 900 kilometriä, mutta kaksikon treffit sujuivat onneksi moitteettomasti. Alfa hoiti homman kotiin molempina päivinä esimerkillisesti. Poika ei turhia odotellut vaan hyppäsi heti selkään niin, että jo parissa minuutissa kaksikko oli nalkissa n. 10-15 minuuttia. Pentueen tarkkaa sukutaulua voi käydä kurkkaamassa KoiraNetistä . Yhdistelmän sukusiitosprosentit ovat 4:llä sukupolvella laskettuna 0%, 5:llä 0,84%, 6:lla 1,93%, 7:lla 2,86% ja 8:lla 3,42%.  Isä: Eximus Vis Ice Cube Silmät: ok 01/19 Polvet: 0/0 03/18 Näyttelyt: C.I.B. POHJ MVA BALT MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA LV MVA LT MVA R

Pennut kohti uusia seikkailuja... pentublogi hiljenee

Pentublogin päivitykseen tuli valitettavasti ylimääräinen viikon tauko. Kasvattaja-tädillä alkoi loma ja lomamaisemiin siirtymisestä aiheutuu tämän lauman kanssa aina melkoinen härdelli. Olemme myös seikkailleet pentujen kanssa kuluneiden kahden viikon aikana aktiivisesti erilaisissa maisemissa, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä. Nyt on kuitenkin aika kirjoittaa tämän pentueen ainakin toistaiseksi viimeinen blogipostaus. Aapo muutti tänään omaan kotiinsa ja Dafne pääsee kotiinsa huomenna. Valo lähtee seuraavana lauantaina ja Telma sitten juhannuksena, joten Estorian pentulaatikko hiljenee viimein melkoisen penturupeaman jälkeen. Näistä pennuista kuullaan kuitenkin varmasti vielä somen kautta moneen kertaan, joten kannattaa laittaa varsinkin meidän instagram-tili seurantaan, jos et sitä jo seuraa. Mutta ennen kuin alan kertoa kahden viime viikon seikkailuista, tässä vielä pentujen viimeiset potretit viime sunnuntailta, yhteiskuvat torstailta ja vielä tänään otetut yhteiskuvat kasvatta

Rasittavat rasavillit

Voi tätä kasvattajan arkea. Pentujen synnyttyä odotat kuin kuuta nousevaa, että niiden silmät avautuvat. Parin viikon ikäisten pentujen kohdalla odotat, että ne alkavat kävelemään. Neljän viikon ikäisenä odotat, että pennut pysyisivät hereillä pidempiä aikoja ja jaksaisivat leikkiä enemmän. Kuuden viikon ikäisenä odotat, että pennut menisivät jo pian takaisin nukkumaan 😂 Kuluneen viikon aikana pennuista on siis kuoriutunut suorastaan rasittavia rasavilleja. Laastareille on tullut käyttöä (kiitos neulanterävien hampaiden), huonekalut saavat kyytiä siinä missä lelutkin ja joka askeleella saa varoa jaloissa pyöriviä pienokaisia. Toisin sanoen jo 10 minuutin leikkien jälkeen rupeat vilkuilemaan kelloa ja miettimään, milloinkohan pennnut ovat saaneet väsytettyä itseään tarpeeksi ja voit yrittää laittaa niitä nukkumaan? Lopputulos saattaa silloin tosin olla tätä luokkaa: Telma haluaisi leikkimään Poikia ei vieläkään väsytä Pennut täyttivät siis todellakin jo 6 viikkoa ja kuluneen viikon aik