Siirry pääsisältöön

Kotona jälleen

Eilen palasimme Somerolta kotio ja täytyy myöntää, että matka takaisin oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ennen autoon siirtymistä pennut saivat olla pitkään ulkona leikkimässä ja telmimässä. Tämän seurauksena yhdeltä riiviöltä jäi selvästi kakat tekemättä ja lähes välittömästi auton startattua alkoi häkistä kauhea huuto. No kun minulla ei ole noille pennuille hihnoja, en tietenkään saanut autoa pysäytettyä ja pentuja ulkoilutettua keskellä vilkaasti liikennöityjä teitä, joten sinnikkäästi jatkoin matkaa, vaikka tärykalvot olivat todella kovilla. Suoraan sanottuna olen yllättynyt, että kuulen enää yhtään mitään =D Melkein tunnin tätä sydäntäsärkevää huutoa jatkui, minkä jälkeen äänihaitat muuttuivat sanoinkuvaamattomiksi hajuhaitoiksi, kun meidän huutajamme päätti lopulta kakkia kavereidensa päälle. Voitte kuvitella, millainen sotku häkissä oli, kun auto lopulta pysähtyi Harjavallassa ja pääsin katsomaan, mitä takakontissa oikein oli tapahtunut. Ei siinä oikein muu auttanut, kun kantaa pennut yksikerrallaan - ja turvallisesti käsivarren mitan päässä - kylpyhuoneeseen ja pestä kaikki likaiset sankarit. Siinä piti taas miettiä, itkeäkö vai nauraa. No onneksi pennut olivat automatkan ja pesun jälkeen täysin valmiita nukkumaan ja hetken aikaa oli rauha maassa. Tämä kuitenkin särkyi moneen otteeseen illan aikana. Tutuksi tullut aamuyön herätyskin oli taas kolmen pintaan tiedossa, kun pennut halusivat käydä ulkona tarpeensa tekemässä. Tässä tunnen melkoista ketutuksen sekaista ylpeyttä pentujen sisäsiisteysopeista, mutta kyllä sitä kaipaa jo yötä, jonka saisi nukkua kokonaan ilman katkoksia. Hädintuskin enää edes muistan sellaistenkin öiden olevan mahdollisia. No onneksi tämä heräämisvastuu siirtyy kohta uusille perheille ;)

Tänään oli tietysti työpäivä ja pennut jäivät kiltisti aitaukseensa, jota nyt täällä Harjavallassakin päätin pienentää hieman. Eipä tuo noita pentuja näyttänyt haittaavan, koska aitauksessa ollessaan pikkaraiset tuntuvat pääasiassa nukkuvan ja aitauksen ulkopuolella pääsevät vähän väliä jokatapauksessa leikkimään. Ulkona pennut ovat oleilleet tänään varmaan ennätyspaljon, mutta mikäs tuossa ulkoaitauksessa oli nauttia aurinkoisesta kevät säästä. Kauheaa mekkalaa nuo pennut kyllä leikkiessäänkin saavat aikaan ja suoraan sanottuna ihmettelen, ettei yksikään naapuri ole vielä tullut varmistamaan kaiken varmasti olevan kunnossa.

Huomenna on viimein tiedossa pentutarkastus koko köörille ja tässä olen koko päivän pohtinut, millä ihmeen ilveellä saan riiviöt kuljetettua eläinlääkärille asti jotenkin järkevästi. Koska kaikki pennut lähentelevät jo neljää kiloa, tulee yksinomaan pennuista paino n. 20 kiloa. Tähän jos lisää vielä rautahäkin painon, niin en ymmärrä, miten jaksan tuon kokonaisuuden kantaa lääkärin vastaanotolle asti. Kenties pennut on pakko jakaa kahteen eri koppaan ja viedä kopat erissä vastaanotolle. On tämäkin paljon monimutkaisempaa kuin podengojen kanssa, mutta mitä vaikeampaa tämä on, sitä rakkaammiksi nuo kiusankappaleet kyllä muuttuvat =D Hieman ehkä hävettää myöntää, mutta nämä pennut ovat kyllä onnistuneet kietomaan minut aivan täydellisesti pikkutassunsa ympärille. Ei niiden tarvitse kuin kerran minua vilkaista noilla suloisilla nappisilmillään, niin olen myyty ja täydellisesti pentujen orja. Kyllä tulee perheillä olemaan haastavaa pysyä kovana ja jämptinä, sillä nämä sydäntenmurskaajat tietävät kyllä tasan tarkkaan, mitä ovat tekemässä ja mistä naruista vetää saadakseen tahtonsa läpi =D Minäkin kuvittelin olevani immuuni pentujen charmille, mutta kyllä se on ollut menoa ensihetkestä lähtien. Varautukaa siis siihen, että viikonlopusta alkaen elämällänne on tasan yksi tarkoitus: tehdä näistä pienistä Vadelmatassuista maailman onnellisimpia pieniä lumipalloja!



Roni haluaisi pois aitauksesta :)

Kiden lempi nukkumapaikka... putken päällä

Hieman epätarkka kuva, mutta olisikohan tässä Heta

Kide

Etummaisena Kide. Takana taitaa olla Heta

Ettei tämäkin olisi ollut Kide, kun pyöri jaloissa =D

Unnalle maistuu keppi

Tutkimusmatkailijat


Heta


Kide the suuri tutkimusmatkailija




Dini :)

Hetan ja Ronin nukkumapaikat :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Freya ja Alfa treffasivat Ähtärissä

Freya "Estorian Dawn of Freija" kävi treffaamassa erittäin komeaa ja huippu hyvällä luonteella varustettua Alfaa "Eximus Vis Ice Cube" Ähtärissä sunnuntaina 25.4. ja maanantaina 26.4. Jos kaikki tähdet osuvat kohdilleen, seuraavien Estorian-podengojen pitäisi syntyä juhannuksen tienoilla. Tämä olisi hieno jatkumo Freyan edellisille pääsiäis-pennuille =D Ajelua tuli kahteen päivään yli 900 kilometriä, mutta kaksikon treffit sujuivat onneksi moitteettomasti. Alfa hoiti homman kotiin molempina päivinä esimerkillisesti. Poika ei turhia odotellut vaan hyppäsi heti selkään niin, että jo parissa minuutissa kaksikko oli nalkissa n. 10-15 minuuttia. Pentueen tarkkaa sukutaulua voi käydä kurkkaamassa KoiraNetistä . Yhdistelmän sukusiitosprosentit ovat 4:llä sukupolvella laskettuna 0%, 5:llä 0,84%, 6:lla 1,93%, 7:lla 2,86% ja 8:lla 3,42%.  Isä: Eximus Vis Ice Cube Silmät: ok 01/19 Polvet: 0/0 03/18 Näyttelyt: C.I.B. POHJ MVA BALT MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA LV MVA LT MVA R

Pennut kohti uusia seikkailuja... pentublogi hiljenee

Pentublogin päivitykseen tuli valitettavasti ylimääräinen viikon tauko. Kasvattaja-tädillä alkoi loma ja lomamaisemiin siirtymisestä aiheutuu tämän lauman kanssa aina melkoinen härdelli. Olemme myös seikkailleet pentujen kanssa kuluneiden kahden viikon aikana aktiivisesti erilaisissa maisemissa, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä. Nyt on kuitenkin aika kirjoittaa tämän pentueen ainakin toistaiseksi viimeinen blogipostaus. Aapo muutti tänään omaan kotiinsa ja Dafne pääsee kotiinsa huomenna. Valo lähtee seuraavana lauantaina ja Telma sitten juhannuksena, joten Estorian pentulaatikko hiljenee viimein melkoisen penturupeaman jälkeen. Näistä pennuista kuullaan kuitenkin varmasti vielä somen kautta moneen kertaan, joten kannattaa laittaa varsinkin meidän instagram-tili seurantaan, jos et sitä jo seuraa. Mutta ennen kuin alan kertoa kahden viime viikon seikkailuista, tässä vielä pentujen viimeiset potretit viime sunnuntailta, yhteiskuvat torstailta ja vielä tänään otetut yhteiskuvat kasvatta

Rasittavat rasavillit

Voi tätä kasvattajan arkea. Pentujen synnyttyä odotat kuin kuuta nousevaa, että niiden silmät avautuvat. Parin viikon ikäisten pentujen kohdalla odotat, että ne alkavat kävelemään. Neljän viikon ikäisenä odotat, että pennut pysyisivät hereillä pidempiä aikoja ja jaksaisivat leikkiä enemmän. Kuuden viikon ikäisenä odotat, että pennut menisivät jo pian takaisin nukkumaan 😂 Kuluneen viikon aikana pennuista on siis kuoriutunut suorastaan rasittavia rasavilleja. Laastareille on tullut käyttöä (kiitos neulanterävien hampaiden), huonekalut saavat kyytiä siinä missä lelutkin ja joka askeleella saa varoa jaloissa pyöriviä pienokaisia. Toisin sanoen jo 10 minuutin leikkien jälkeen rupeat vilkuilemaan kelloa ja miettimään, milloinkohan pennnut ovat saaneet väsytettyä itseään tarpeeksi ja voit yrittää laittaa niitä nukkumaan? Lopputulos saattaa silloin tosin olla tätä luokkaa: Telma haluaisi leikkimään Poikia ei vieläkään väsytä Pennut täyttivät siis todellakin jo 6 viikkoa ja kuluneen viikon aik