Siirry pääsisältöön

Runsaasti kuulumisia ja kuvia =D

Pennut täyttävät huomenna 2 viikkoa ja tässä on runsaasti kuulumisia...


Nuha

Ensinnäkin kävimme perjantaina pentujen kanssa eläinlääkärissä. Viikon ajan oli seuraillut pentujen nenukkeja ja mielestäni molemmilla oli selkeästi pientä nuhaa ilmassa. Ei siis mitään sen kummempaa kuin muutamia kirkkaita pisaroita aina silloin tällöin. Parikin kasvattajaa sanoi, ettei nuhasta tarvitse huolestua, mutta kun perjantaina kuulin sitten pari aivastusta, en jäänyt enää odottelemaan. Neuroottisena ihmisenä en nimittäin pystynyt keskittymään mihinkään ennen kuin kuulisin lääkärin mielipiteen tähän "nuhaan" ja siksi soitinkin Mäntsälän eläinlääkäriasemalle. Kello 14.30 saimme sitten ajan ja ei muuta kuin pennut kylmälaukkuun lämminvesipullon viereen ja menoksi.

Lääkäri purskahti nauruun heti pennut nähdessään eikä ollut uskoa, että tällaiset möhkäleet voisivat olla vasta 11 vuorokauden ikäiset. Bea nostettiin ensimmäisenä pöydälle ja tyttö pyrki heti jaloilleen. Eipä siis vaikuttanut mitenkään kipeältä. Lääkäri vain puisteli päätään ja totesi, että jo on ihme, että pentu kävelee ennen kuin silmätkään ovat auenneet, ja rupesi sitten kuuntelemaan tytön keuhkoja. Niistä ei vikaa löytynyt, mutta ylähengitysteistä kuului lievää rohinaa. Sitten oli vuorossa Percyn vuoro, joka olisi mieluummin jatkanut uniaan lämpimässä kolossaan, mutta suostui kuitenkin kuunneltavaksi. Percynkin keuhkot olivat kunnossa, mutta ylähengitysteistä kuului hieman enemmän rohinaa. Arvelimme lääkärin kanssa, että pennut saivat tuolla Saaren päivystyksessä jonkin pöpön mukaansa, kun eivät vielä olleet saaneet äidinmaidosta tarpeellisia vasta-aineita. Lääkäri päätyikin antamaan molemmille varmuuden vuoksi viikon antibioottikuurin. Näin pienten vaaveleiden kanssa on paras pelata aina varman päälle.

Nyt on sitten ensimmäiset kuurit antibioottia jaettu ja melkoinen show lääkkeen antaminen on ;) Pennut ovat jo oppineet puristamaan suunsa tiukasti kiinni, kun pipetti tulee lähelle ja sitten kun lääke on suussa, ilmehtivät kyllä eläväisesti. Mutta kyllä se lääke aina lopulta alas saadaan ja mamin maito vie pahan maunkin nopeasti suusta.


Valoa näkyvissä

Nuhan lisäksi on pentujen silmät ruvenneet rakoilemaan. Percyn silmät ovat edelleen pääasiassa kiinni, mutta Bealla ovat silmät tänään jo kunnolla auenneet. Tyttö tiirailee maailmaa todella kiinnostuneena sameilla silmillään. Ne aukeavat heti kun tytön ottaa syliin, ja tarkkailevat sitten totisina ympäristöä. Varsinainen nappisilmä <3



Paino

Viime blogikirjoituksessani hehkutin sitä, kuinka pennut olivat menneet puolenkilon ohi. No nyt vaavelit ovat sitten jo 600 grammaa! Kasvu se vaan jatkuu hurjana. Percyn kohdalla se on onneksi ruvennut jo vähän rauhoittumaan, mutta Bean kohdalla kasvu ei osoita hidastumisen merkkejä. Tyttö on nyt 20 grammaa pikkuveljeään painavampi! Mutta tyttö ei silti ole tuhti, vaan varsin sopusuhtaisen oloinen ja uskonkin edelleen, että tytöstä tulee varsinainen kaunotar.



Jästipää

Percy on osoittautunut varsinaiseksi jästipääksi. Pojalle kelpaa nimittäin vain kaksi nisää. Bea tykkää syödä Sirun alimmista nisistä, joista maitoa tulee pursuamalla ulos, mutta Percy haluaa syödä ylimmästä parista. Niistä loppuu maito herkästi ja sitten poika rupeaa motkottamaan ja itkemään. Ei kuitenkaan suostu vaihtamaan nisää, vaan odottaa, että näistä suosikeista rupeaa taas jotain herumaan. Percy on siis ihan tolkuton jästipää! Miten voi olla niin tärkeää, mistä nisästä syö? Niitä olisi kuusi tarjolla, mutta vain kaksi kelpaa ja niistäkin toinen on selkeä suosikki. Bealle maistuu maito sentään joka nisästä, mutta noille ylimmille ei kyllä ole tytöllä mitään asiaa niin kauan kuin Percy on kuvioissa mukana. Ja siinä lempi-nisässä roikutaan kyllä kiinni kuin viimeistä päivää.




Kävelyä ja leikkiä

Kuten yllä on jo käynyt ilmi, ovat pennut ruvenneet jo hieman treenailemaan kävelyä. Bea nousi ensimmäisenä horjuville jaloilleen ja tänään Percykin seurasi perässä. Eipä tuo kävely vielä oikein ole mistään kotoisin, vaan on pikemminkin sellaista kävelyn ja ryömimisen välimuotoa, mutta siitä se lähtee! :)

Bea ja Percy ovat ruvenneet nyt myös leikkimään. Välillä huomaa, kuinka pikkuiset rupeavat puremaan joko toisiaan tai Sirun kuonoa, jalkaa, häntää ja niin edespäin. Kun pikkuisia ottaa syliin, ovat ryhtyneet myös maistelemaan hihansuuta, sormea, hiuksia ja niin edespäin. Kyllä ne kovaa vauhtia kasvavat ja ensi viikon lopulla on varmaan jo todella iso vaihde silmässä.

Nimet

Ja viimeisimpänä uutisena... Olen nyt vähän uudemman kerran ruvennut pohtimaan pikkuisten nimiä. Tällä hetkellä kaksikkohan on nimeltään Beautiful Andromeda ja Brave Perseus, joilla ikään kuin juhlistin graduni valmistumista. Alun perin pennuille oli kuitenkin olemassa toisetkin nimivaihtoehdot, jotka ovat nyt pentujen toilailuja seuratessa alkaneet vaikuttamaan melkein sopivammilta. Beasta tulisi silloin Beautidul Ariadne ja Percysta Bold Theseus, jolloin myös tämänhetkinen kutsumanimi vaihtuisi Boltiksi. Nämä nimet ovat siis peräisin Minotauruksen labyrintti-tarusta, jossa prinsessa Ariadne opasti Theseuksen labyrintin läpi tappamaan Minotauruksen.

Nyt kun Bean ja Percyn elämää olen seuraillut, tuntuu kyllä, että Bea muistuttaa huomattavasti Ariadnea. Bea mennä viuhtoo etunenässä esimerkkinä ja pikkuveli vaan seuraa perässä. Bold Theseus -nimen etuliite bold kuvaisi puolestaan hyvin Percyn jästipäisyyttä ;) Pitääkin nyt vähän katsella miten pentujen luonne kehittyy. Josko vaikka joudutaan nimiä vielä vähän hienosäätämään, sillä mukavaahan se olisi, jos rekkarinimetkin kuvaisivat pentuja :)


Muistinkohan nyt kertoa kaiken? Ehkäpä... Huomenna olisi sitten 2 vko synttärit. Ehkäpä Percynkin silmät jo aukeavat. Mutta sitä ennen tässä vielä pari kuvaa lisää...











Niin ja lukijat! Otan mielelläni vastaan kommentteja nimivaihtoehdoista ;)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Estorian Wind-pennut syntyivät

Seuraava sukupolvi Estorian sammareita näki päivänvalonsa eilen keskiviikkona 9.2.2022. Pentujen äiti on oma kasvattini Netta (Estorian Northern Wind) ja isä Elmo (Tuiskulumen Deputy Dante).

Seuraavat Estorian-sammarit laitettu alulle..?

Kolme vuotta sitten syntyivät ensimmäiset Estorian-samojedit ja nyt on toivottavasti laitettu alulle toinen sukupolvi Estorian-sammareita. Netta (Estorian Northern Wind) treffasi keskiviikkona 8.12. ja perjantaina 10.12. komeaa Elmoa (Tuiskulumen Deputy Dante).

Hyvästien aika

Pennut täyttivät keskiviikkona 8 viikkoa ja nyt on koittanut hyvästien aika. Tätä kirjoitellessa onkin kyyneleet silmissä ja useammat itkut on tämän viikon aikana saanut jo itkeä. Keskiviikkona lähti omaan kotiinsa Fiona, torstaina Kerttu, perjantaina Puppe, lauantaina Hymy ja nyt sunnuntaina Niva. Enää vain Mila on täällä arkea sekoittamassa ja ilahduttamassa, mutta myös tämä viimeinen neiti pääsee uuden omistajansa luokse ensi viikolla. Pennut ovat onnistuneet pitämään kasvattajatätinsä kiireisenä viime hetkille asti ja siksi tämä viimeinen blogipostaus tulee blogiin vasta nyt. Kaikista näistä pennuista varmasti kuullaan vielä monen monituista kertaa, mutta tämä pentublogi hiljenee pikku hiljaa näiden postausten osalta. Tämän tekstin myötä on nimittäin aika sanoa näkemiin Estorian Wind-pennuille. Alla olevat seisomakuvat on otettu viime viikon lauantaina ja pentuselfiet otin pentujen kanssa keskiviikkona 8-viikkois "synttäreiden" kunniaksi. Ylin kuva on otettu viime sunnunt