Pieni Sisu ja podengojen tassurallia

heinäkuuta 20, 2017

Pieni Sisu ja podengojen tassurallia

Huh huh millainen alkuviikko. Pari päivää on mennyt nyt itselläkin toipumisessa - niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Sen verran kova isku tuo Novan pentujen menetys oli. Nyt onneksi Sisu-poika näyttää pärjäävän hyvin. Kasvua on tullut ihan mukavasti. Ekan punnituksen 389 grammasta on nyt päästy jo 470 grammaan. Aika hysteerisenä tuota poikaa punnailen, sen verran hataralla pohjalla Sisunkin ensi hetket olivat. Mutta kenties tässä uskaltaa pian jo huokaista helpotuksesta. Ensimmäisenä päivänä Sisu uhkasi hieman kylmettyä, mutta nyt on hyvin pysynyt lämmötkin kohdillaan, kun Nova malttaa paremmin pysyä pentulaatikossa.

Sisua enemmän huolta onkin itse asiassa aiheuttanut Nova itse. Tytöllä on niin paljon maitoa, ettei yksi pentu millään saa nisiä imettyä tyhjäksi. Varsinkin alanisät ovat olleen jo niin täynnä, että nisätulehduskaan ei varmasti ole kaukana. Todennäköisesti juuri tästä syystä Nova on ollut itse hyvin levoton. Vaikka Sisun hoidossa ei olekaan moitteen sijaa, niin aika ajoin Nova saa rauhattomuuskohtauksia ja haluaa inisten ja kitisten pihalle kaivamaan. Konsultoin asian tiimoilta tänä aamuna Novan leikannutta eläinlääkäriasemaa ja yhdessä päädyimme siihen tulokseen, että todennäköisesti Novan rauhattomuus johtuu kipeistä nisistä. Ne olivat jo eilen selvästi kosketusarat ja todella kovat maidon määrän takia. Illalla aloittamaani nisien tyhjennyskampanjaa onkin jatkettu tänään hautomalla alanisiä ensin kaalinlehdillä ja sitten lypsämällä niitä tyhjiksi. Uskaltaisin jo sanoa, että tämä on auttanut. Jos ei muuta, niin ainakin kaalinlehdet tuntuivat nisiä vasten mukavilta, sen verran nauttivan näköisesti Nova kellahti selälleen. Kaalihoidon jälkeen nisiä on ollut myös paljon helpompi lypsää ja maito on virrannut niistä vapaammin. Toivottavasti tällä tekniikalla selviämme ilman nisätulehduksia. Varaemoksikin ryhtymistä harkitsin (toisin sanoen Novaa olisi voinut tarjota emottomille koiranpennuille varaemoksi), niin olisimme päässeet eroon liikamaidosta. Asiaa pohdittuani päädyin kuitenkin siihen, ettei oma henkinen kantti tällä kertaa yksinkertaisesti siihen riitä. Haluan keskittyä nyt Sisuun sekä tietysti edelleen runsaasti huomiota vaativiin Ruskan pentuihin. En yksinkertaisesti jaksa edes ajatella sitä, että seuraavat 7 viikkoa pitäisi näiden lisäksi olla vastuussa vielä jonkun vieraan kasvattajan pennuista. Toki haluaisin auttaa, koska meilläkin olisi voinut käydä niin ikävästi, että myös emo olisi ollut mennyttä ja Sisu tarvitsisi sijaisemoa, mutta tämän tunteiden vuoristoradan jälkeen on panokset aika loppu. Ja niin kauan kun ei ole tarkkaa selvyyttä, mihin Novan pennut kuolivat (lääkäri siis epäili mahdollisesti jotain virusta), en oikein edes uskalla tuoda Novan ja Sisun lähelle haavoittuvaisia pikkupentuja.

Ennen podepentujen kuulumisia, tässä vielä kuvia Novasta ja Sisusta.

Äidin tyytyväinen hymy :)

Sisu ❤️

Sisulla on ruokahetki

Löydätkö pennun?

Kaalihoitoa

Kasvattajankin jalkoja vasten on kiva nukkua

Nova ja Sisu ❤️

Sitten Novan ja Sisun kuulumisista podengopentuihin. Taaperot ovat tällä hetkellä niin huomionkipeitä, että on melkein huono omatunto siitä, että ei pysty pikkuisten kanssa 24/7 olemaan. Pennut reagoivat vilkkaasti kaikkiin ääniin ja liikkeisiin. Mikään ei ole ihanampaa, kuin huomata kuinka viisi podengopentua oikein riemusta juoksee jalkoihin huomiota hakemaan. Pentujen ei käytännössä tarvitse kuin kuulla ja nähdä minut, niin heti on kiire päästä syliin ja suukoteltavaksi ;) Pentuhuoneessa ei viihdytä enää ollenkaan ja käytännössä minulla on nyt melkein koko ajan pentuhuoneen portti auki, niin taaperot pääsevät heti herätessään tupaan juoksemaan. Mammani tekemästä pedistä on tullut pentujen ehdoton suosikki ja ihana huomata, kuinka pennut heti väsymyksen iskiessä osaavat itse hakeutua pedille takaisin nukkumaan. Pennut ovat myös oppineet riitelemään keskenään ja voi sitä ärinän ja murinan määrää, kun vedetään kaveria korvasta tai hännästä. Nyt kun pennut saavat vapaasti liikkua tuvassa, Ruska ei myöskään enää käyttäydy niin ylisuojelevasti, vaan meidän muut koirat saavat jo pentujen kanssa tehdä tuttavuutta. Pentujen isoäiti Siru on jo useaan otteeseen intoutunut pentuja leikittämään ja Nefi käy tietenkin hoitamassa pentujen pesuhetkiä. Gaia on tällä hetkellä hoidossa, mutta eiköhän Gaiakin kotiin palattuaan pääse viimein pentujen kanssa leikkimään.

Portin takana odotellaan, koska pääsee taas leikkimään