Tilanne normalisoitumassa

Pian Artemiksen ja Apollon syntymästä on kulunut jo kaksi viikkoa. Koko tänä aikana Siru on suhtautunut enemmän tai vähemmän vihamielisesti muihin koiriin, varsinkin jos ne ovat yrittäneet päästä pentuhuoneen lähelle. Siksi Siru on ollut melkolailla eristyksissä muista koirista. Varsinkin Nefin ja Sirun yhteenottoa hieman ennakolta pelättiin ja pidimme huolta, etteivät tytöt olleet keskenään tekemisissä ilman kiinni pitoa - mikä ei tietenkään ollut omiaan rauhoittamaan kuohuavia tunteita.

Muutama päivä sitten Nefi ja Siru päätyivät sitten samaan tilaan, kun Siru pääsi luikahtamaan pentuhuoneesta pois. Yllätys yllätys... Siru ei Nefille juurikaan murissut. Emme kuitenkaan ruvenneet leikkimään tulella, vaan veimme Sirun melko pian takaisin pentujen luo. Sen jälkeen uskalsimme kuitenkin päästää Sirun muiden koirien kanssa samaan aikaan ulos pissalla käymään (minä olin varustautunut kolinapurkilla ja "erotuomarin" mailalla), mutta Siru oli oikein innoissaan tavatessaan muita koiria. Doby sai pari pusua ja kun sisälle päästiin Siru meni maahan selälleen ja antoi kaikessa rauhassa Nefin ihmetellä nisiään *_* Pentuhuoneen lähelle muilla koirilla ei silti ollut vieläkään asiaa.

Tänään kävi sitten "vahinko" ja Muru avasi pentuhuoneen portin ja hipsi sisään Sirun ollessa ulkona pissalla. No Murun ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Muru on pentujen syntymästä asti ollut kytiksellä pentuhuoneen edessä ihmetellen, mitä siellä oikein tapahtuu. Eipä Muru ollut uskoa silmiään. Pysähtyi nimittäin metrin päähän pentulaatikosta suu hölmistyneenä auki ja silmät lähes päästä ulos pullistuen ;). Tuijotti pentuja kyllä ihan hoopona täysin paikoilleen jähmettyneenä, kun minä äkkiä kiirehdin paikalle ja ohjasin Murun pois ennen kuin Siru huomaisi tunkeilijan. Mutta Siru ottikin tilanteen ihan rauhallisesti. Itse asiassa hetkeä myöhemmin Siru päästi Nefin - siis kaikista koirista juuri Nefin, jonka kanssa Siru kaikkein eniten ottaa yhteen - pentulaatikon reunalle kurkistamaan.... eikä ollut moksiskaan. Nefi kipusi syliini ihmettelemään pikkuisia, jotka tuhisivat tapellessaan parhaimmasta nisästä. Olin suoraan sanottuna sanaton, sillä oletin Nefin olevan viimeinen, jonka Siru pentujensa lähelle päästää. No tämä vaan todistaa sen, mitä olen aina ajatellut. Yhteenotoistaan huolimatta Nefi on kuitenkin meidän koirista se Sirun paras kaveri. Ei sillä, että päästäisin muita koiria vielä pentuihin sen kummemmin tutustumaan. Mutta saivatpahan nyt sitten tyydytettyä uteliaisuutensa Sirun armollisella luvalla.

Nyt Siru nukkuu pentukopassa kaikessa rauhassa ja minä olen poikien ja Nefin kanssa pentuhuoneen toisessa päässä tv:tä katselemassa... kaikki ovat tyytyväisiä. Jokin aika sitten Siru oli itse asiassa nukkumassa sylissäni Nefi vieressään. Sitten tuli luonnollisesti kiire taas katsastamaan pentuja. Toivottavasti kyse ei ole hetkellisestä "mielenhäiriöstä", vaan Sirun hormonit ovat todellakin rauhoittumaan päin. No ainakin Siru on muuten jo oma ahne ja utelias itsensä.

Painoa pikkuisilla on tällä hetkellä:
Artemis - 442g
Apollo - 420g
Hieman Apolloa nopeammin tuo Artemis kasvaa, mutta hyvin tuo Apollokin pysyy kuitenkin perässä. Välillä tulee Apollolle painoa enemmän kuin Artemikselle, mutta kun tytöllä oli jo syntyessä 10g kaula, on etumatkaa vaikea kuroa umpeen.

Ja tässä vielä kuvia viime päiviltä.

Hali, hali, pusi, pusi

Perheonnea

Kerrossänky

Hieman erikoinen nukkumisasento

Artemis näyttää vähän koalalta...

Arveluttava tyyny

Raato

Marsuja