Siirry pääsisältöön

1 viikko jo takana pienten mönkijöiden kanssa

Aika rientää vauhdilla eteenpäin, vaikka tulevien kotien näkökulmasta se taitaa nyt madella poikkeuksellisen hitaasti :) Tänään tuli viikko täyteen ja sen kunniaksi Nova päätti ottaa hatkat äitiydestä ja lähteä sekä aamu- että päivälenkille mukaan. Mitään pitkiä lenkkejä ei tietenkään tehty, mutta Nova selvästi kaipasi omaa aikaa aikuisten kesken. Viihtyisi myös mielellään ulkona ja pentulaatikossa ollessaan vaan läähättää kuumuuttaan. Imetyksen jälkeen siirtyykin yleensä samantien vilpoisempaan paikkaan nukkumaan.

Novan antibioottikuuri näyttää tänään edelleen tehoavan ja pissoja ei ole tullut lattialle. Itse tietenkin vainoharhaisena ihmisenä kuvittelen jokaisen läähätyksen olevan merkki jostain pahemmasta, mutta ainakin toistaiseksi Nova on vaikuttanut voivan läkähtymistään lukuunottamatta hyvin. Lämmöt ovat pysyneet normaaleina, ruoka maistuu eikä ulkonakaan pissaile niin paljon. Toivo siis elää, että selviämme säikähdyksellä eikä Novaa ainakaan tarvitsisi alkaa leikkelemään. Mutta eihän näistä ikinä tiedä. Nyt kun edessä on viikonloppu, olen varmasti extra vainoharhainen, koska lääkäriin pääsy on heti vaikeampaa, kun ainoana mahdollisuutena on päivystys, toisin sanoen Pori, Tampere tai Turku.

Pennutkin ovat päättäneet säikäytellä minua hieman lisää. Oppikirjojenhan mukaan terve pentu on lähtökohtaisesti hiljainen ja ääntelee vain nisää etsiessään. No näiden kirjojen kirjoittajat eivät ole samojedipentuja selvästikään tavanneet, sillä täällä kovaäänisyys jatkuu edelleen. Yöllä oli ihan varma, että Rillalla on jokin hätänä, kun tyttö huusi ihan täyttä kurkkua. Yön pimeydessä sekunnit ja minuutit tuntuvat poikkeuksellisin pitkiltä ja olin varma, että tyttö oli huutanut jo ainakin vartin yhteenmenoon. No todenmukaisempi aika taisi olla max 5 minuuttia, mutta väsyneenä kaikki uudet kauhuskenaariot vilisivät mielessä. Loppujen lopuksi Rillan itkun syyksi paljastui sopivan nukkumapaikan puute. Rilla yritti löytää itselleen hyvän paikan jokaisen siskon ja veljen vierestä, sitten myös äidin päältä ja lopulta myös kasvattajan sylistä. Mikään ei kelvannut. Kompromissiksi kävi lopulta Novan ja kasvattajan väli ja siinä sitten silittelin Rillaa selästä tytön rauhoittuessa viimein nukkumaan. Tänään tuntuu siltä, että jokainen pentu on kerran jos toisenkin kokeillut ääniskaalansa riittävyyttä, jopa pikkuinen Lila, jonka kohdalla saatan vain sanoa "sinäkin Brutukseni."

Tänään pennut pääsivät taas kuvaan vaa'an päällä ja kuten näkyy, ahtaaksi käy. Kohta on varmaan pakko lopettaa punnitukset :)  Isoin tyttö on huutaja Rilla ja pienimmät Sarri ja Lila. Alla vielä päivän kuvasatoa.



Estorian Northern Wind "Fiia"



Estorian Northern Sky "Kai"



Estorian Northern Star "Sarri"



Estorian Northern Light "Lila"



Estorian Northern Breeze "Rilla"



Ikäjärjestyksessä Fiia, Kai, Sarri, Lila ja Rilla






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Freya ja Alfa treffasivat Ähtärissä

Freya "Estorian Dawn of Freija" kävi treffaamassa erittäin komeaa ja huippu hyvällä luonteella varustettua Alfaa "Eximus Vis Ice Cube" Ähtärissä sunnuntaina 25.4. ja maanantaina 26.4. Jos kaikki tähdet osuvat kohdilleen, seuraavien Estorian-podengojen pitäisi syntyä juhannuksen tienoilla. Tämä olisi hieno jatkumo Freyan edellisille pääsiäis-pennuille =D Ajelua tuli kahteen päivään yli 900 kilometriä, mutta kaksikon treffit sujuivat onneksi moitteettomasti. Alfa hoiti homman kotiin molempina päivinä esimerkillisesti. Poika ei turhia odotellut vaan hyppäsi heti selkään niin, että jo parissa minuutissa kaksikko oli nalkissa n. 10-15 minuuttia. Pentueen tarkkaa sukutaulua voi käydä kurkkaamassa KoiraNetistä . Yhdistelmän sukusiitosprosentit ovat 4:llä sukupolvella laskettuna 0%, 5:llä 0,84%, 6:lla 1,93%, 7:lla 2,86% ja 8:lla 3,42%.  Isä: Eximus Vis Ice Cube Silmät: ok 01/19 Polvet: 0/0 03/18 Näyttelyt: C.I.B. POHJ MVA BALT MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA LV MVA LT MVA R

Pennut kohti uusia seikkailuja... pentublogi hiljenee

Pentublogin päivitykseen tuli valitettavasti ylimääräinen viikon tauko. Kasvattaja-tädillä alkoi loma ja lomamaisemiin siirtymisestä aiheutuu tämän lauman kanssa aina melkoinen härdelli. Olemme myös seikkailleet pentujen kanssa kuluneiden kahden viikon aikana aktiivisesti erilaisissa maisemissa, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä. Nyt on kuitenkin aika kirjoittaa tämän pentueen ainakin toistaiseksi viimeinen blogipostaus. Aapo muutti tänään omaan kotiinsa ja Dafne pääsee kotiinsa huomenna. Valo lähtee seuraavana lauantaina ja Telma sitten juhannuksena, joten Estorian pentulaatikko hiljenee viimein melkoisen penturupeaman jälkeen. Näistä pennuista kuullaan kuitenkin varmasti vielä somen kautta moneen kertaan, joten kannattaa laittaa varsinkin meidän instagram-tili seurantaan, jos et sitä jo seuraa. Mutta ennen kuin alan kertoa kahden viime viikon seikkailuista, tässä vielä pentujen viimeiset potretit viime sunnuntailta, yhteiskuvat torstailta ja vielä tänään otetut yhteiskuvat kasvatta

Rasittavat rasavillit

Voi tätä kasvattajan arkea. Pentujen synnyttyä odotat kuin kuuta nousevaa, että niiden silmät avautuvat. Parin viikon ikäisten pentujen kohdalla odotat, että ne alkavat kävelemään. Neljän viikon ikäisenä odotat, että pennut pysyisivät hereillä pidempiä aikoja ja jaksaisivat leikkiä enemmän. Kuuden viikon ikäisenä odotat, että pennut menisivät jo pian takaisin nukkumaan 😂 Kuluneen viikon aikana pennuista on siis kuoriutunut suorastaan rasittavia rasavilleja. Laastareille on tullut käyttöä (kiitos neulanterävien hampaiden), huonekalut saavat kyytiä siinä missä lelutkin ja joka askeleella saa varoa jaloissa pyöriviä pienokaisia. Toisin sanoen jo 10 minuutin leikkien jälkeen rupeat vilkuilemaan kelloa ja miettimään, milloinkohan pennnut ovat saaneet väsytettyä itseään tarpeeksi ja voit yrittää laittaa niitä nukkumaan? Lopputulos saattaa silloin tosin olla tätä luokkaa: Telma haluaisi leikkimään Poikia ei vieläkään väsytä Pennut täyttivät siis todellakin jo 6 viikkoa ja kuluneen viikon aik