Neliviikkoiset pienet seikkailijat

toukokuuta 08, 2023

Neliviikkoiset pienet seikkailijat

Taas on viikko kulunut ja uuden pentupostauksen aika. Pennuista on kuluneen viikon aikana tullut oikein kunnon seikkailijoita ja reviirikin on laajentunut ajoittain olohuoneen puolelle. Tänään pentujen kanssa käytiin myös ensimmäistä kertaa ulkona. Tästä hieman myöhemmin lisää. Ensin kuitenkin viikkopotretit nelikosta ja hieman huomioita pentujen luonteesta ja ulkomuodosta.

ESTORIAN GUINEVERE'S TALE

Lempinimi "Tale", painoa 974g

Tale on porukan syöppö. Hänelle maistuu hyvin jauheliha ja tänään herra oikein sekosi kuvauksen yhteydessä tarjolla olleesta kalkkunaleikkeestä. Poika yritti tunkea jokaisen kuvan väliin, vaikka ei olisi ollut oma vuoro. Tale on myös aivan valmis ajamaan siskonsa nisiltä pois, mikäli maito uhkaa loppua. Lauantaina Talelle ja Lorulle meinasi syntyä oikea riita, kun kaksikko imi vuoronperään kaikki nisät tyhjiksi. Lopuksi tuli nyrkkeilymatsi siitä, kuka saa imeä viimeiset pisarat. Tale on myös sellainen säätäjä, että poika saa kaikista eniten tuta Freyan ärtymyksen. Nyt Tale on onneksi vihdoin oppinut, että jos Freya murahtaa, kannattaa lähteä äkkiä karkuun. Talella on pakkomielle naaman maisteluun. Jos istun lattialla, Tale kiipeää vaikka väkisin mahdollisimman korkealle syliin niin, että pääsee nuolemaan naamaa, puremaan leukaa, järsimään korvaa ja mutustelemaan nenää. Pojalla ei hampaat ole onneksi vielä kunnolla puhjenneet, mutta sellainen puruvoima noissa leuoissa on, että tämä naaman "maistelu" kyllä ihan tosissaan rupeaa jo tuntumaan. Tale on myös ihanan rohkea seikkailija ja innokas tutkimaan uusia paikkoja. Ulkoisesti Tale on ihanan vankkarakenteinen ja leuatkin näyttäsivät olevan tällä hetkellä samaa paria. Häntä kaartuu vähän turhan voimakkaasti kohti selkää, mutta sekin voi vielä muuttua moneen otteeseen. Talen naamaan on sen verran noita pitkiä haivenia ilmestynyt, että tämä poika on myös hyvin todennaköisesti karkeakarvainen.

ESTORIAN GUINEVERE'S LORE
Lempinimi "Loru", painoa 782g

Pikku neiti Loru on porukan neiti itsenäinen ja ehkäpä myös neiti itsepäinen. Siinä missä Saaga, Myytti ja jossain määrin myös Tale viihtyvät kasvattajan jaloissa varpaita puremassa ja housunlahkeita repimässä, Loru seikkailee koko ajan laajenevalla reviirillä. Loru on kiinnostunut kaikista uuusista paikoista ja hän on aiheuttanut äidilleen eniten murhetta seikkailunhalullaan. Freya ei oikein arvosta sitä, että Loru on valmis lähtemään vaikka kuinka pitkälle äitinsä valppaan katseen alta. Itsenäisyyden kääntöpuolena on se, että Loru ei kovin herkästi tule luokse hakemaan huomiota. Yleensä neidillä on liian kiire tutkia paikkoja ja riehua lelujen ja vilttien kanssa, että malttaisi kuunnella kasvattajan kutsua. Mutta jos neidin käy varta vasten hakemassa syliin, Loru viihtyy kyllä ihan mielellään siinäkin - paitsi jos neidin erehtyy ottamaan syliin kesken jonkin oikein kiinnostavan puuhan, jolloin Loru oikein murisee ärtymyksestä. Loru on todella tomera tassujen käyttäjä ja neiti onkin vähän väliä nyrkkeilemässä jonkun kanssa - oli kyse sitten sisaruksesta, jättimäisestä pallosta tai aikuisesta koirasta. Pienimpänä neiti on usein sisarustensa hyökkäysten kohteena, mutta pienestä koostaan huolimatta Loru pistää kunnolla kampoihin eikä todellakaan ole missään määrin altavastaaja.

ESTORIAN GUINEVERE'S SAGA

Lempinimi "Saaga", painoa 1010g

Saaga on tällä hetkellä omaan silmääni ulkoisesti porukan kaunein podengo. Saagalla on ihanan ilmeikkäät kasvot ja ryhtiä löytyy vaikka muille jakaa. Nämä viikkopotretit eivät ole kaikista onnistuneimmat, koska tyttöä jo väsytti melkoisesti kuvaushetkellä, joten Saaga ei pääse niissä kunnolla oikeuksiinsa. Olen kuitenkin hyvin ihastunut tytön ulkomuotoon. Saaga on myös hyvin todennäköisesti sileäkarvainen, sillä neidin turkista ei ainakaan vielä ole mitään pidempiä haivenia löytynyt. Vielä viikko sitten Saaga oli vähän sellainen etäinen tapaus, mutta kuluneen viikon aikana Saagasta on tullut koko ajan seurallisempi ja innokkaampi sylissäkiipeilijä. Hereillä ollessaan Saaga yleensä riehuu jonkun sisaruksensa kanssa tai tulee syliini kerjäämään rapsutuksia ja silityksiä. Saaga ei kaipaa huomiota ihan yhtä paljon kuin Myytti, vaan Saaga osaa viihdyttää itse itseään Lorun tavoin. Saaga tuntuu myös olevan hyvin kiinnostunut toisista koirista ja hän olisi ensimmäisenä kaivannut pääsyä olohuoneeseen nähdessään muut koirat portin toisella puolella. Kaiken kaikkiaan Saaga on todella reipas ja jollain tavalla vähän sellainen herttainen pieni podengon alku.

ESTORIAN GUINEVERE'S MYTH
"Myytti", painoa 850g

Myytti hurmasi minut jo viikko sitten eikä ihastus ole tässä viikon mittaan päässyt yhtään laantumaan. Pikemminkin päinvastoin. Myytti on porukan seurallisin tapaus. Hän tulee heti iloisesti häntäänsä heiluttaen luokse ja saman hännänheilutuksen saavat siis minun lisäkseni myös lauman koirat. Tyttö on aidosti iloinen jokaisesta kohtaamastaan olennosta. Myytti viihtyy sylissä - varsinkin, jos saa syödä sormia - ja Talen tavoin myös tämä tyttö on todella innokas kiipeämään ylöspäin aina olkapäille asti. Myytti on sen verran nopea liikkeissään, että tarkkana saa tosin näiden kiipeilyjen aikana olla, ettei neiti päätä tehdä äkkihyppyä alas ja satuta itseään. Myytti kasvattelee karvaansa tasaiseen tahtiin ja tällä menolla neidistä voikin tulla melkoisen karvainen karkea. Myytti ei malta pysyä paikoillaan muuta kuin nukkuessaan ja neidillä on sellainen hauska hyppivä tapa pomppia sinne tänne, minkä takia kutsunkin Myyttiä aina välillä heinäsirkaksi. Tyttö on kaiken kaikkiaan aivan hurmaava ilopilleri, joka muistuttaa minua kaikesta siitä, minkä takia tätä rotua rakastan.

Kuvassa Loru, Tale, Myytti ja Saaga

Saaga ja Tale

Saaga, Tale ja Myytti

Loru

Koko kööri, ylhäällä Loru ja alhaalta oikealta vasemmalla Saaga, Myytti ja Tale.

Kaiken kaikkiaan kaikki pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet kuluneen viikon aikana oikein mukavasti. Loru on selvästi porukan pienin, joten saa nähdä millaisiin mittoihin neiti tulee lopulta kasvamaan. Saaga on puolestaan selvästi suurin ja ensimmäisenä ylittänyt kilon rajan. Kovin paljon näistä painoista en uskalla vielä mitään päätellä, sillä jotkut pennut ovat tässä kohtaa kasvaneet hirveää vauhtia, mutta jääneetkin lopulta selvästi odotettua pienemmiksi ja toiset pennut ovat tässä kohtaa ihan pikkuisia ja aikuisena sitten porukan isoimpia. Mutta selvästi eroa kokojen suhteen löytyy ja muutenkin aika erinäköistä porukkaa tuntuvat olevan. Loru muistuttaa ulkoisesti tosi paljon Freyan edesmennyttä siskoa Lilliä. Saagan pentukuvista tulee mieleen Freyan edesmennyt isoisä Doby ja Myytti muistuttaa karvaisemmasta ulkomuodostaan huolimatta äitiään. Tale on selkeästi vähän vieraamman näköinen minulle ja voipi olla, että poika tuleekin isompana muistuttamaan eniten isääntä. Todella jännä kyllä nähdä, millaisia aikuisia podengoja näistä lopulta kasvaa.

Ihana pikku-Loru

Talen matka petiin jäi vähän puolitiehen

Saaga

Tale

Myytti ei ihan ymmärtänyt, mitä ruokakipolle pitäisi tehdä

Karvainen Myytti

Loru

Nyt kun pennuilla on ikää 4 viikkoa, alamme pikku hiljaa olla pentuarjen puolivälissä. Tämä näkyy myös Freyan olemuksessa. Freya on aina ensimmäiset 3 viikkoa aivan täydellinen äiti - niin huolehtivainen ja tunnollinen, että kasvattajalle ei varsinaisesti jää hirveästi tekemistä. Mutta heti kun pennut täyttävät 3 viikkoa, tilanne alkaa muuttua ja kärsivällisestä äidistä tuleekin vähän vähemmän kärsivällinen. Kuluneen viikon aikana Freya on alkanut selvästi ärtyä yhä nopeammin ja nopemmin pentujen toilailuihin. Kun Freya yrittää nukkua, pennut ryhtyvät ennemmin tai myöhemmin kiipeilemään Freyan päällä tai repimään äitiä korvista, mitä Freya ei oikein arvosta. Muutaman kerran pennut ovat saaneetkin äidiltään muistutuksen siitä, että hän ei ole pentujen lelu tai puruluu. Onneksi pennut ovat aika hyvin jo oppineet, mitä Freyan ärtynyt murina tarkoittaa ja tietävät lähteä nopeasti muualle riehumaan.

Saaga

Saaga ja Tale

Saaga

Tale

Loru, Tale ja Myytti

Myytti

Saaga, Freya, Myytti ja Tale samassa kopassa. Loru jäi tässä kuvassa piiloon.

Tale pääsi olkkariin sohvalle aikuisten kanssa

Freya on suoraan sanottuna jo melko kypsä pentujen kanssa elämiseen, mutta samalla tyttö ei vieläkään ole valmis löysäämään ja jakamaan vastuuta. Freya tulee edelleen harvakseltaan pentuhuoneen ulkopuolelle, mutta kuluneella viikolla neiti on onneksi jo vähän päästänyt muita koiria pentuja nuuhkimaan... jos olen samalla lahjonut Freyaa nameilla tai rapsutuksillta. Todella tiukasti äiti-koira pitää silti kaikki langat käsissään ja murisee heti, jos joku muu koira rupeaa liikaa tungettelemaan. Muut koirat olisivat jo todella innokkaita pentujen kanssa leikkimään ja pennut haluaisivat todella paljon päästä muihin koiriin tutustumaan, mutta vielä joudutaan vähän hitaasti etenemään. Tänään Freya on selvästi ottanut vähän rennomman asenteen ja tätäkin kirjoittaesani Freya ja pennut nukkuvat tuossa edessäni olohuoneen lattialla viltin päällä. Muut podengot nukkuvat sohvalla eikä Freya stressaa, vaikka muut koirat ovat niin lähellä. Ainoastaan Hestia ja Nova ovat makuuhuoneen puolella, sillä en uskalla kokeilla vielä Hestian tutustuttamista pentuihin, ettei Freya menetä hermojaan. Nova on puolestaan pitämässä Hestialle seuraa. Eilen Nova pääsi pentuihin jo vähän tutustumaan ja vaikka valkoista karvaturria selvästi pennut vähän kiinnostivat, samalla Nova näytti ajattelevan "Voi ei, taas lisää näitä pieniä otuksia."

Freya olohuoneessa ja pennut nätisti kopassa vieressä

Talen erikoinen nukkumisasento

Loru syö petiä

Myytti ja Nova

Olohuoneen puolella nukkumassa

Tällaisen pörröiglun päälläkin voi nukkua

Loru ylhäällä nukkumassa, alhaalla Tale, Myytti ja Saaga

Komea Tale

Loru auttoi kuvausrekvisiitan kanssa

Ihana Myytti

Niin kaunis Saaga

Loru

Saaga

Pennut pääsivät tänään ulkoilemaan pihalle ensimmäistä kertaa. Ulkona on ollut niin kaunis ja aurinkoinen päivä, että tuossa pienellä pihalla oli suorastaan kuuma. Pennut ottivat ulkoilun todella rennosti. Saaga piti aluksi vähän mekkalaa, mutta pieni huoli haihtui, kun Freya tuli tarjoamaan maitobaaria. Pennut tutkivat rohkeasti tuota pientä piha-aluetta. Muut podengot saivat olla ulkona samaan aikaan ja pennut kävivät Dafnea, Avernaa ja Gaiaa morjestamassa. Tällä tulevalla viikolla aikuiset podengot pääsevät todennäköisesti jo kunnolla pentuja leikittämään, kun Freyan hermot hieman asettuvat. Viikonloppuna pennuilla on myös edessä ensimmäinen automatka, kun lähdemme käymään Somerolla. Pennut pääsevät ensimmäiselle mökkireissulleen ja lauantaina nelikko saa osallistua euroviisu-katsomoon, kun jännitämme Käärijän menestystä viisuissa. Mutta tähän loppuun vielä kuvia ulkoilusta ensimmäistä kertaa.