Siirry pääsisältöön

7 Viikkoa täynnä

Meidän pienet podengotaaperot on jo melkein isoja. Tänään täyttivät jo 7 viikkoa. Uskomatonta mihin tämä aika menee. Huomenna pentuset joutuvat muuttamaan kanssani Harjavaltaan ja voin vain kuvitella sitä parkumisen määrää, kun pihalle ei olekaan enää samanlailla vapaata pääsyä kuin täällä mökillä. Voi olla, että kämppä alkaa myös aika nopeasti tuntua pieneltä, kun nämä riiviöt pääsevät siellä juoksemaan. Tanner vaan tömisee, kun pennut minuakin juoksevat tervehtimään. Tänään on vauhti ollut lähes pelottavan hurjaa, kun taaperot ovat jahdanneet toinen toisiaan lelu suussa. 

Eilisen päivän pennut saivat olla vanhempieni hoivissa, kun itse olin Gaian kanssa näyttelyssä. Äiti oli kuulemma ollut melkein koko päivän pentujen kanssa ulkona ja jopa isäkin oli ollut ihan myyty. Eihän tämän viisikon toilailuille voi kuin nauraa. Leikkien lomaan mahtuu välillä sellaista nahistelua, että heikompihermoista rupeaisi hirvittämään. 

Nukkumapaikka pennuille on taas vaihtunut ja nyt pennut ovat vallanneet Windyn käytössä yleensä olevan sohvan aluslaatikon. Windy parka on joutunut evakkoon lempipaikastaan, mutta Windy ei erakkona välitä nukkua tämän viisikon kyljessä kiinni. Öisin pennut edelleen pari kertaa heräävät leikkimään, mutta selvästi vuorokausirytmi alkaa olla jo hieman paremmin hallussa. Aamulla Freya pääsi jopa hetkeksi kasvattajan viereen nukkumaan. Kun laskin tytön maahan, yritti Freeuska heti kivuta sängyn vieressä olevia laukkuja apuna käyttäen takaisin sänkyyn :) 

Sisäsiisteys on pentujen kanssa vielä vähän niin ja näin, mutta kyllä nämä välillä näyttävät ihan selvästi hakeutuvan joko ulos tai sentään papereiden päälle pissille. Eli tuskin tulee olemaan ihan hirveän haasteellista uusilla kodeilla jatkaa koulutusta loppuun. Kauhea ikävä meinaa jo nyt iskeä, mutta onneksi ensimmäiset pennut taitavat lähteä koteihinsa vasta parin viikon päästä ja Alvin ihan elokuun lopulla. Ja Freya jää tietysti lievittämään ikävää tänne kotiin. Mutta kyllä nämä sellaisia persoonia ovat, että toivottavasti uusilla kodeilla riittää huumoria ja pitkää pinnaa ;) 

ESTORIAN DUSK OF DAGR "Alvin"

ESTORIAN DUSK OF DELLINGR "Dellu"

ESTORIAN DAWN OF FREIJA "Freya"

ESTORIAN DAWN OF FRIGGA "Lilli"

ESTORIAN DAWN OF FULLA "Dani"

Pennut saivat maistella hieman siankorvaa. Aluksi kaikki pennut saivat olla saman korvan parissa, mutta sitten rupesi Freya hieman herkkua omimaan :) Alla olevissa kuvissa Freya ja Lilli.



Dani on edelleen tämän joukkion kiltein! Kyllä tytöstä tulta ja tappuraa löytyy, silloin kun siskoja ja veljiä kurmutetaan, mutta aikuisiin koiriin ja ihmisiin Dani suhtautuu todella kunnioittavasti. Dani on minun pieni kultakimpaleeni. 

Alvin seikkailee jälleen. Tällä pojalla on aika vahva on-off-kytkin. Tänään muita pentuja jo väsytti, mutta Alvin vain väkisin yritti purra ja haastaa kavereita leikkimään... huonolla menestyksellä.

Välill kaikki mahtuvat edelleen äidin kainaloon nukkumaan.

Tässä koko porukka. Freya, Lilli, Dellu, Dani ja Alvin.


Vielä vähän leikkiä äidin kanssa.




Koko perhe koolla, kun Waldo-iskäkin saatiin kuviin =D




Dellu - mun suuri rakkaus tässä pentueessa. Ihan isänsä kopio.

Syliin pitää päästä =D

Ikeasta ostettu lastenputki kelpaa myös koiranpennuille

Freyalla vauhti päällä

Myös Sisu-poika on jo todellinen jätti ja nyt on poika saanut jo muutaman kerran olla podepentujenkin kanssa. Kuvia näistä kohtaamisista en ole saanut, kun pitää niin keskittyä pitämään pennut kurissa. Mutta podengopennut varsinkin rakastavat Sisua hurjasti. Sisu tekee podeihin tuttavuutta mielummin aidan läpi, niin pääsee tarvittaessa turvaan, mutta eiköhän näiden yhteiselo ala Harjavallassa nopeasti luistamaan.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Estorian Wind-pennut syntyivät

Seuraava sukupolvi Estorian sammareita näki päivänvalonsa eilen keskiviikkona 9.2.2022. Pentujen äiti on oma kasvattini Netta (Estorian Northern Wind) ja isä Elmo (Tuiskulumen Deputy Dante).

Seuraavat Estorian-sammarit laitettu alulle..?

Kolme vuotta sitten syntyivät ensimmäiset Estorian-samojedit ja nyt on toivottavasti laitettu alulle toinen sukupolvi Estorian-sammareita. Netta (Estorian Northern Wind) treffasi keskiviikkona 8.12. ja perjantaina 10.12. komeaa Elmoa (Tuiskulumen Deputy Dante).

Hyvästien aika

Pennut täyttivät keskiviikkona 8 viikkoa ja nyt on koittanut hyvästien aika. Tätä kirjoitellessa onkin kyyneleet silmissä ja useammat itkut on tämän viikon aikana saanut jo itkeä. Keskiviikkona lähti omaan kotiinsa Fiona, torstaina Kerttu, perjantaina Puppe, lauantaina Hymy ja nyt sunnuntaina Niva. Enää vain Mila on täällä arkea sekoittamassa ja ilahduttamassa, mutta myös tämä viimeinen neiti pääsee uuden omistajansa luokse ensi viikolla. Pennut ovat onnistuneet pitämään kasvattajatätinsä kiireisenä viime hetkille asti ja siksi tämä viimeinen blogipostaus tulee blogiin vasta nyt. Kaikista näistä pennuista varmasti kuullaan vielä monen monituista kertaa, mutta tämä pentublogi hiljenee pikku hiljaa näiden postausten osalta. Tämän tekstin myötä on nimittäin aika sanoa näkemiin Estorian Wind-pennuille. Alla olevat seisomakuvat on otettu viime viikon lauantaina ja pentuselfiet otin pentujen kanssa keskiviikkona 8-viikkois "synttäreiden" kunniaksi. Ylin kuva on otettu viime sunnunt