3-viikkoiset temmeltäjät
Viikot rientävät eteenpäin ja nyt pennuilla on ikää jo 3 viikkoa. Pennut kasvavat ja kehittyvät ihan silmissä. Joka päivä tuo jotain uutta tullessaan ja jokaisen unihetken jälkeen pennut vaikuttavat olevan entistä isompia ja toimeliaampia. Luonteetkin ovat alkaneet hiljalleen tulla näkyviin.
Estorian Freija's Midsummer Charm
Ensimmäisenä syntynyt "Charmi" on edelleen porukan pienin, 584 grammaa. Poika on aivan ihanan hurmaava surusilmä, joka osaa katsoa toista syvälle sieluun. Välillä Charmi jääkin istuskelemaan ja ihmettelemään maailman menoa. Näennäisen pienestä koostaan ja söpöstä ulkomuodostaan huolimatta, pojasta löytyy silti myös asennetta. Pikku jätkä ei anna muiden hyppiä nenilleen ja Charmi osaa jo murista, haukkua ja myöskin ulvoa sille päälle sattuessaan. Saattaakin olla, että Charmilla on porukan laajin ääniskaala tällä hetkellä ja poika mielellään reagoi muihin ääniin omilla äännähdyksillään. Tämä poika osaa myös halutessaan kävellä ja seistä erittäin ryhdikkäästi.
Estorian Freija's Midsummer Fire
Toisena syntynyt "Fire" painaa jo 664 grammaa. Fire on ehkä ollut porukan hiljaisin, mutta myös tämä tyyppi osaa käyttää halutessaan ääntään kiitettävästi. Charmin tavoin Fire osaa rauhoittua ihmettelemään, mutta välillä veljien kanssa tulee painittua melko hurjalla asenteella. Myös äidin tassua on todella kiva syödä. Kävely sujuu välillä oikein mallikkaasti ja Fire oli porukan ainoana kiinnostunut tänään myös seisomaan valokuvan ajan. Firen tavaramerkki tuntuu olevan laiskan letkeät nukkuma-asennot, jotka usein tuppaavat tuulettamaan erityisesti sukukalleuksia. Välillä pojasta on myös kiva kivuta kasvattajan syliin nukkumaan. Tänään Fire oli ehdottomasti porukan helpoin kuvattava, mutta Fire ja Charmi tuntuvat hieman vuorottelevan tämän "helppouden" suhteen.
Estorian Freija's Midsummer Night
Viimeisenä syntynyt "Nike" on osoittautunut melkoisen luonteikkaaksi 679 grammaa painavaksi sisupussiksi. Jos asiat eivät suju niin kuin Nike haluaa, poika murisee ja irvistelee raivoisasti. Jos pojalla olisi jo hampaat, saattaisi sormiani koristaa jo jokunen verta vuotava reikä, kun olen erehtynyt nostamaan Niken kesken seikkailujen syliini. Nike on onnistunut haastamaan riitaa myös pöydänjalan kanssa, kun tämä jalka kehtasi "törmätä" häneen. Tempperamenttisuutta siis löytyy niin kuin Freya-äidiltä. Oikeassa kodissa tämä luonne on varmasti aivan loistava asia, sillä sen ansiosta poika on myös porukan kovin menijä ja seikkailija. Nike saattaa kuitenkin yrittää pomottaa tulevaa kotiaan siihen malliin, että tiukkana joutuu jo näin alusta asti olemaan. Nike ei varmasti suostu jäämään pelkäksi sohvan koristeeksi.
Freija's Midsummer Magic
Porukan ainoa tyttö "Myy" painaa 641grammaa. Hänestä saattaa tulla kaimansa pikku Myyn kaltainen tempperamenttinen mutta herkkä tuittupää. Myy rakastaa tulla syliin nukkumaan ja antamaan pusuja, mutta toisaalta hän on heti valmis murisemaan ja laittamaan veljet kuriin ja nuhteeseen. Ensimmäinen maistiainen jauhelihaa upposi tähän tyttöön niin hyvin, että vatsa vain pömpötti jälkikäteen ja pelkäsin neidin syöneen itsensä ähkyyn. Myös Myyltä löytyy monipuolinen ääniskaala ja neiti kyllä kertoo, jos jokin asia ei miellytä. Hän on myös porukan haastavin kuvattava, koska hän ei millään malttaisi olla paikoillaan. Aivan ihanan terhakka pikku likka siis kyseessä.
Vielä yksi yhteiskuva, vasemmalta oikealle Nike, Charmi, Fire ja Myy
Tämä viikko on ollut pentujen näkökulmasta omien taitojen ja kykyjen kartuttamista. Pennut ovat saaneet ahkerasti opiskella kävelyä ja tämä sujuukin päivä päivältä paremmin. Tilan lisäämiseksi poistin tänään pentuhuoneesta pentulaatikon, niin nyt pennut mahtuvat paremmin tutkimaan paikkoja. Sisarusten kanssa on ajoittain jo aika rajuja painiotteita, kun pennut "hampailevat" puremalla toinen toisiaan kuonoon. Myös Freya-äiti saa oman osansa rajuista leikkiotteista. Toisaalta pennuilla ei ole vielä kunnolla hampaat puhjenneet, joten kovin pahalta nämä "puraisut" eivät vielä tunnu, mutta viikon päästä nämä taitavat olla melkoisia piraijoita.
Kuumuus on saanut tällä viikolla pennut hakemaan vähän etäisyyttä toinen toisiinsa
Tosin ei suinkaan joka kerta
Välillä nukutaan myös näin rennosti
Myös äidin kainalossa on ollut kuumuudesta huolimatta mukava nukkua
...vain saadakseen veljet peräänsä
Pentujen mielipuuhaa tällä viikolla on tuntunut olevan joko minun sormieni jyystäminen (kutisevia ikeniä on pitänyt yrittää jotenkin hoitaa) tai sitten pusujen antaminen. Tai no ehkä ei voi sanoa, että pennut antavat pusuja, mutta eipä minulla ole ollut koskaan pentuetta, jonka jokainen pentu on näin innokas nuolemaan minua. Myy on ehtinyt antamaan minulle jo 5 minuutin naamapesun ja jokainen paljas ihon kohta (mitä näin kesä aikaan tietenkin on paljon tarjolla) saa heti pennuilta kielikäsittelyn. Tämä nelikko on muutenkin ihanan seurallinen ja pennut kipuavat mielellään syliin nukkumaan. Selvästi jo tuntevat minun ääneni ja tuoksuni. Tällä viikolla olen pyrkinyt viettämään hereillä olevien pentujen kanssa mahdollisimman paljon aikaa, jotta ne tottuisivat käsittelyyn. Tämä ei tosin kauhean aikaa vievää vielä ole, koska pennut pysyvät lähtökohtaisesti hereillä 5-10 minuuttia, minkä jälkeen uni maistuu parhaimmillaan usean tunnin ajan. Välillä on tullut myös nukuttua yhdessä pentujen kanssa.
Pentujen kanssa päiväunilla
Nyt pennut alkavat olla myös sen ikäisiä, että Freya todennäköisesti alkaa päästämään myös vieraita ihmisiä pentuhuoneeseen. Tähän mennessä pentuja ovat lisäkseni päässeet katsomaan vain vanhempani, sisarukseni, tänään myös pappani sekä aikaisemmin viikolla Myyn tuleva omistaja eli toinen Freyan kätilöistä. Tätä viimeksi mainittua hieman jännitin, koska Myyn omistaja ei kuitenkaan ole Freyalle yhtä tuttu kuin perheenjäseneni, mutta ei Freya pistänyt vierailua lainkaan pahakseen. Tämä lupaa hyvää tulevia vierailuja ajatellen. Myös muita koiria olen alkanut päästämään pikavisiiteille pentuhuoneen puolelle. Windyn Freya toivotti tervetulleeksi pusujen kanssa ja Windy saikin Freyan idolina olla käytännössä ihan kosketusetäisyydellä pennuista. Dafne saa myös tulla ihan pentuhuoneen kynnykselle tai syliini pentuja katsomaan. Tänään myös Nefi piipahti pikaisesti pentuhuoneen puolelle. Tulevan viikon tavoitteena olisikin saada Freya hyväksymään muut koirat pentujen lähelle, mutta se vaatii aina oman aikansa.
Myyn omistajan sylissä
Dafne pentuhuoneessa ihmettelemässä
Nike kiipeämässä syliin
Tänään oli pennuilla yksi iso etappi edessä, kun nelikko sai maistella ensimmäistä kertaa jauhelihaa. En todellakaan osannut odottaa pentujen reaktiota. Yleensä ensimmäinen maistelu on vähän sellainen epäileväinen ja hitaanpuoleinen, kun pennut miettivät onko tarjolla olevat köntit varmasti syötävää. Tämä nelikko kävi kuitenkin jauhelihaan kiinni sellaisella antaumuksella, että jos pennuilla olisi jo hampaat, minulla ei välttämättä olisi enää sormia, koska erehdyin antamaan pennuille ruoan suoraan käsistäni. Jauheliha katosi ennätysvauhtia ja pennut saivat syötyä sitä enemmän kuin oli ehkä tarkoitus, sillä yleensä loppu on jäänyt aina äitikoiran syötäväksi. Mutta nyt pennut vetivät jokaisen pienenkin murenan minkä löysivät. Porukan ahnein oli ehdottomasti Myy, joka kirjaimellisesti kiipesi kavereiden päälle päästäkseen lähemmäksi käsissäni olevaa jauhelihaa.
Nike
Myy
Fire
Tällä viikolla minulla ja Freyalla on myös ollut pienimuotoinen kiista. Käytännössä joka yö Freya herätti minut ainakin kerran vaatiakseen minua päästämään pennut sänkyyn. Freya yritti siis kirjaimellisesti itse raahata pentuja sänkyyn, mutta onneksi pennut ovat jo niin isoja, että liikuttelu on lähes mahdotonta. Hieman jouduimme tästä asiasta joka tapauksessa väittelemään, kunnes keksin tuoda yhden Lidlistä aikoinaan osttamani pedin pentujen käyttöön. Nyt se on supersuosittu ja Freyakin on sitä mieltä, että pennuilla on tarpeeksi hyvä nukkumapaikka.
Hitiksi osoittautunut peti pentujen käytössä
Melkoinen viikko kaiken kaikkiaan siis takana. Tässä vielä pari videota, missä vähän näkyy, kuinka pennut osaavat jo temmeltää.
Kommentit
Lähetä kommentti