5 viikkoa ja pentutarkki takana
Apua! 5 viikkoa jo takana! Sen kunniaksi otin eilen pennuista jälleen pienet potretti-kuvat. Samalla myös tein lopulliset päätökset siitä, kuka pennuista lähtee minnekin.
Estorian Northern Sky eli pentueen ainoa poika muuttaa Tampereelle. Pojan lopullinen nimi on vielä harkinnassa, joten käytän siksi edelleen työnimeä Kai. Kaitsu on alusta asti ollut hieman siskojaan rauhallisempi. Tosin rauhallisuus ei oikein näy silloin kun poika rupeaa pulhaamaan omiaan. Eli ehkä pitäisi sanoa, että Kaitsu tykkää omasta rauhasta (= siitä, että siskot jättävät hänet rauhaan). Kai myös osaa vähän harkita asioita, ei siis juokse pää edelle suoraan portaita alas toisin kuin pari muuta nimeltä mainitsematonta karvapalloa. Vaikka Kai puuhaa ihan mielellään omiaan, Kaitsu on myös oppinut antamaan siskoilleen ihan kunnon vastusta. Lisäksi poika tykkää tulla syliin antamaan pusuja siinä missä siskonsa. Kertakaikkisen hurmaava tyyppi, josta tulee varmasti ihana lisä omaan perheeseensä.
Estorian Northern Star muuttaa Turkuun. Siellä Sarrista tulee Nani ja hän saa kaverikseen Lilo nimisen cockerspanielin. Se onkin yksi syy, miksi päätin lähettää Nanin juuri Turkuun, sillä tämä neitokainen on niin energinen, että kaipaa varmasti useamman väsyttäjän. Nani leikkii erityisen mielellään podengojen kanssa eikä edes Hestian isompi koko saa Nania perääntymään. Likka tulee varmasti rakastamaan tulevan siskonsa korvia. Hieman käy Liloa jo valmiiksi sääliksi kun Nani-sähläri tulee pistämään paikat uuteen uskoon.
Kuten kuvistakin näkyy, niin pennut ovat viikossa ehtineet jälleen kasvaa. Kasvun lisäksi vauhti on jo muutenkin niin kovaa, että pitää oikeasti laskea, ovatko kaikki pennut tallessa. Pentuaitaus ei kiinnosta pentuja ollenkaan, minkä takia kuluneella viikolla onnistuin tasan kerran saamaan aitauksesta niin tukevan, että pennut pysyivät siellä työpäivän ajan sisällä. Kasvattajatäti - 1, pennut - 4, mutta kuka näitä pisteitä viitsii laskea. 😅 Podengo-tädit ovat pentujen mielestä päivä päivältä parempia, kun jaksavat leikkiä ja painia pentujen kanssa. Gaia ja Freya ovat tietenkin pentujen kanssa samaa kokoluokkaa, minkä takia leikkiminen sujuu todella mallikkaasti, mutta nyt Hestia on todella kunnostautunut pentujen paimentajana. Nukkuukin välillä pentujen kanssa. Pari iltaa sitten ihmettelin, minne yksi pentu on kadonnut ja Hestia kovasti osoitti päällään vanhan podengojen pentulaatikon suuntaan. No enhän minä tajunnut, että Hestia yritti kertoa pennun menneen sinne nukkumaan ennen kuin Hestia meni itsekin laatikon sisään ja kuopi peitot pois pennun päältä. Siellä Hestia sitten nukkui Kain vieressä siihen asti, että Sarri tuli viereen ärsyttämään. 😂
Teimme pentujen kanssa täällä viikolla yhden yön visiitin Somerolle isovanhempieni luo. Lähdimme siis eilen töiden jälkeen ja palasimme tänään illalla Harjavaltaan. Somerolla pennuille oli varattu oleskelupaikaksi kodinhoitohuone, minkä pennut saivat jakaa podengonuorison kanssa. Hestia jäi myös nukkumaan sinne yöksi ja kenties se oli se taikakeino, jonka ansiosta myös pennun olivat yön poikkeuksellisen hiljaa. Kuluneella viikolla pennut ovat nimittäin joka yö riehuneet siihen malliin, että on ollut pakko herätä pariinkin otteeseen. Yhtenä yönä olin niin väsynyt, että kun menin Novan kanssa pentuja vilkaisemaan, Nova imetti pennut seisaaltaan ja minä nukahdin melkein Novan selkää vasten. Mutta Somerolla uni maistui pennuille tosiaan paremmin. Kenties syynä oli osittain myös se, että ehdimme käydä useamman kerran ulkona. Ulkoilu onkin osoittautunut todella suosituksi ja aika väkisin joutuu pentuja välillä tuomaan sisään, vaikka niillä alkaisi olla jo kylmä. Eilen pennut seurasivat isovanhempieni talon pihalla hienosti Novaa tai podengoja, mutta tänään kun piha oli jo enemmän tuttu, sain juosta pää kolmantena jalkana pentujen hajaantuessa eri ilmansuuntiin. Vähän väliä oli joku pennuista riehumassa auton tai asuntovaunun alla tai repimässä jäätyneitä kasveja ja hukkumassa lumikinoksiin. No ainakin pennuilla oli kivaa, vaikka itse ihan hengästyin.
Tänään kävimme aamusta pentujen kanssa Someron AB-klinikalla pentutarkissa. Kaikki pennut saivat terveenpaperit. Pennut myös sirutettiin samalla. Rilla ja Netta vähän inahtivat, muut eivät edes huomanneet koko toimenpidettä. Sen sijaan koppaan joutuminen oli sekä Rillasta että Nanista jotain ihan hirveää ja hoitaja joutui tyttöjä monta kertaa nostamaan syliin, ettei kaikkien huoneessaolijoiden kuulo olisi mennyt. Lopulta päästin tämän kaksion vähäksi aikaa huoneen lattialle ja sinnehän molemmat heti heittäytyivät pitkin pituuttaan ottamaan rennosti ilman mitään mekkalointia.
Huomenna pennut saavat jälleen vieraita, kun Rillan tuleva perhe tulee käymään. Ensi viikolla tulee myös parin perheen kotiväki taaperoita katsomaan. Pitäisi vähän taas siivota, ettei joka paikka olisi aivan räjähtänyt. Onneksi mulla on aktiivisia siivousapureita täällä kotona.
Estorian Northern Sky eli pentueen ainoa poika muuttaa Tampereelle. Pojan lopullinen nimi on vielä harkinnassa, joten käytän siksi edelleen työnimeä Kai. Kaitsu on alusta asti ollut hieman siskojaan rauhallisempi. Tosin rauhallisuus ei oikein näy silloin kun poika rupeaa pulhaamaan omiaan. Eli ehkä pitäisi sanoa, että Kaitsu tykkää omasta rauhasta (= siitä, että siskot jättävät hänet rauhaan). Kai myös osaa vähän harkita asioita, ei siis juokse pää edelle suoraan portaita alas toisin kuin pari muuta nimeltä mainitsematonta karvapalloa. Vaikka Kai puuhaa ihan mielellään omiaan, Kaitsu on myös oppinut antamaan siskoilleen ihan kunnon vastusta. Lisäksi poika tykkää tulla syliin antamaan pusuja siinä missä siskonsa. Kertakaikkisen hurmaava tyyppi, josta tulee varmasti ihana lisä omaan perheeseensä.
Estorian Northern Wind muuttaa Vantaalle. Siellä meidän autossa syntyneestä Fiia-tytöstä tulee Netta. Netta lunasti persoonallisella syntymällään ikuisiksi ajoiksi kyllä paikan minun sydämestäni. Tämä neitokainen puree mielellään sisariaan hännästä ja kanniskelee leluja sinne tänne. Ei pidä yleensä hirveästi turhaa mekkalaa, mutta pisti kyllä melkoisen serenadin päälle yhtenä yönä, kun halusi pentuaitauksesta pois. Pieni seikkailijasielu on aina siellä missä tapahtuu, mutta osaa myös rauhoittua syliin... mikäli saa samalla pureskella sormia.
Estorian Northern Star muuttaa Turkuun. Siellä Sarrista tulee Nani ja hän saa kaverikseen Lilo nimisen cockerspanielin. Se onkin yksi syy, miksi päätin lähettää Nanin juuri Turkuun, sillä tämä neitokainen on niin energinen, että kaipaa varmasti useamman väsyttäjän. Nani leikkii erityisen mielellään podengojen kanssa eikä edes Hestian isompi koko saa Nania perääntymään. Likka tulee varmasti rakastamaan tulevan siskonsa korvia. Hieman käy Liloa jo valmiiksi sääliksi kun Nani-sähläri tulee pistämään paikat uuteen uskoon.
Estorian Northern Lights muuttaa Helsinkiin ja siellä Lilasta tulee Luna. Pieni Luna tyttö aloitti jotenkin altavastaajana jääden pari ekaa viikkoa siskojensa varjoon. Sitten tyttö päätti syöksyä kunnolla parrasvaloihin ja muuttua niin suloiseksi ja sympaattiseksi olennoksi, että eihän tyttöön ole voinut olla rakastumatta. Luna käyttää söpöä olemustaan aika sumeilematta edukseen saadakseen tahtonsa kaikessa läpi. Neiti tietää, ettei hänen tarvitse kuin istua söpönä lattialla, niin jo on huomio taattu. Luna pistää kovasti siskoilleen aina hanttiin, mutta harvemmin painiotteluita kyllä voittaa. Se ei onneksi neidin tahtia haittaa, pikemminkin päinvastoin. Jos painissa häviää, niin sitten pitää voittaa kaverit kilpajuoksussa.
Estorian Northern Breeze muuttaa Jyväskylään. Nimi on vielä harkinnassa, mutta mahdollisesti tyttö jää Rillaksi. Rilla on se pentueen huutaja ja mukavuudenhaluisin yksilö, jolle kelpaa vain harvat ja valitut nukkumapaikat... mielellään jokin mahdollisimman viileä nurkka. Rilla on alusta asti ollut vähän sellainen jästipää, joka ison kokonsa turvin yrittää käskyttää muita. Rilla saa Jyväskylässä pari lapinkoiraa kaveriksi, joten siellä neidillä varmasti riittää puuhaa, kun yrittää saada uudet palvelijansa tottelemaan.
Kuten kuvistakin näkyy, niin pennut ovat viikossa ehtineet jälleen kasvaa. Kasvun lisäksi vauhti on jo muutenkin niin kovaa, että pitää oikeasti laskea, ovatko kaikki pennut tallessa. Pentuaitaus ei kiinnosta pentuja ollenkaan, minkä takia kuluneella viikolla onnistuin tasan kerran saamaan aitauksesta niin tukevan, että pennut pysyivät siellä työpäivän ajan sisällä. Kasvattajatäti - 1, pennut - 4, mutta kuka näitä pisteitä viitsii laskea. 😅 Podengo-tädit ovat pentujen mielestä päivä päivältä parempia, kun jaksavat leikkiä ja painia pentujen kanssa. Gaia ja Freya ovat tietenkin pentujen kanssa samaa kokoluokkaa, minkä takia leikkiminen sujuu todella mallikkaasti, mutta nyt Hestia on todella kunnostautunut pentujen paimentajana. Nukkuukin välillä pentujen kanssa. Pari iltaa sitten ihmettelin, minne yksi pentu on kadonnut ja Hestia kovasti osoitti päällään vanhan podengojen pentulaatikon suuntaan. No enhän minä tajunnut, että Hestia yritti kertoa pennun menneen sinne nukkumaan ennen kuin Hestia meni itsekin laatikon sisään ja kuopi peitot pois pennun päältä. Siellä Hestia sitten nukkui Kain vieressä siihen asti, että Sarri tuli viereen ärsyttämään. 😂
Teimme pentujen kanssa täällä viikolla yhden yön visiitin Somerolle isovanhempieni luo. Lähdimme siis eilen töiden jälkeen ja palasimme tänään illalla Harjavaltaan. Somerolla pennuille oli varattu oleskelupaikaksi kodinhoitohuone, minkä pennut saivat jakaa podengonuorison kanssa. Hestia jäi myös nukkumaan sinne yöksi ja kenties se oli se taikakeino, jonka ansiosta myös pennun olivat yön poikkeuksellisen hiljaa. Kuluneella viikolla pennut ovat nimittäin joka yö riehuneet siihen malliin, että on ollut pakko herätä pariinkin otteeseen. Yhtenä yönä olin niin väsynyt, että kun menin Novan kanssa pentuja vilkaisemaan, Nova imetti pennut seisaaltaan ja minä nukahdin melkein Novan selkää vasten. Mutta Somerolla uni maistui pennuille tosiaan paremmin. Kenties syynä oli osittain myös se, että ehdimme käydä useamman kerran ulkona. Ulkoilu onkin osoittautunut todella suosituksi ja aika väkisin joutuu pentuja välillä tuomaan sisään, vaikka niillä alkaisi olla jo kylmä. Eilen pennut seurasivat isovanhempieni talon pihalla hienosti Novaa tai podengoja, mutta tänään kun piha oli jo enemmän tuttu, sain juosta pää kolmantena jalkana pentujen hajaantuessa eri ilmansuuntiin. Vähän väliä oli joku pennuista riehumassa auton tai asuntovaunun alla tai repimässä jäätyneitä kasveja ja hukkumassa lumikinoksiin. No ainakin pennuilla oli kivaa, vaikka itse ihan hengästyin.
Tänään kävimme aamusta pentujen kanssa Someron AB-klinikalla pentutarkissa. Kaikki pennut saivat terveenpaperit. Pennut myös sirutettiin samalla. Rilla ja Netta vähän inahtivat, muut eivät edes huomanneet koko toimenpidettä. Sen sijaan koppaan joutuminen oli sekä Rillasta että Nanista jotain ihan hirveää ja hoitaja joutui tyttöjä monta kertaa nostamaan syliin, ettei kaikkien huoneessaolijoiden kuulo olisi mennyt. Lopulta päästin tämän kaksion vähäksi aikaa huoneen lattialle ja sinnehän molemmat heti heittäytyivät pitkin pituuttaan ottamaan rennosti ilman mitään mekkalointia.
Rilla ottaa rennosti lääkärissä
Nani samaten 😅
Muut pennut koisivat kopassa
Huomenna pennut saavat jälleen vieraita, kun Rillan tuleva perhe tulee käymään. Ensi viikolla tulee myös parin perheen kotiväki taaperoita katsomaan. Pitäisi vähän taas siivota, ettei joka paikka olisi aivan räjähtänyt. Onneksi mulla on aktiivisia siivousapureita täällä kotona.
Tälläistä täältä meiltä tällä erää. Luna toivottaa vielä kaikille oikein hyvää yötä. Palataan taas pian.
Kommentit
Lähetä kommentti