Pienet pussailijat 3 viikkoa

Päivät vierivät eteenpäin ja taas on pentupostauksen aika. Tällä kertaa täällä on jo tällaisia oikein isoja pentuja, jotka osaavat seistä ja pitää mekkalaa. Yhden pojan tilanne on vielä vähän epäselvä, joten jos oma pikku popo kiinnostaa, laita viestiä.

ESTORIAN HELLION FAIRY QUEEN

"MEI"
painoa 665g

ESTORIAN HECTIC GOBLIN KING

painoa 881g

ESTORIAN HEROIC ELF

painoa 808g

Kuluneella viikolla pennut ovat opetelleet aktiivisesti kävelemään ja leikkimään. Pennut ovat päässeet joka päivä useamman kerran pentulaatikon ulkopuolelle seikkailemaan ja maailmanmenoa ihmettelemään. 3-viikkoissynttäreidensä kunniaksi pentujen elintila vähän laajeni tänään, kun poistin laatikosta portin ja viritin sen eteen pentuaitauksen. Nyt pennut saavat tehdä pieniä tutkimusmatkoja myös ominpäin. Tilaa onkin käytetty tänään jo ahkerasti. Muut koiratkin ovat saaneet kuluneella viikolla jo hieman ihmetellä pentuja turvallisen välimatkan takaa. Kosketusetäisyydelle Dafne ei vielä muita päästä, mutta Freya ja Gaia saavat halutessaan makoilla pentuhuoneessa . Molempia tyttöjä pennut kiinnostaisivat jo todella paljon, joten toivottavasti tulevalla viikolla Dafne hyväksyy muun lauman avun pentujen hoidossa.

Pienet hamsterit puoliksi sylissä ja puoliksi tyynyn päällä

Pennut ovat kasvaneet hurjasti!

Mei veljien päällä

Elf sai vähän ihmetellä Gaiaa

Laajennettu pentujen temmellyskenttä

Pentujen luonteen kehittymistä on ollut kuluneen viikon aikana mielenkiintoista seurailla. Hellion Fairy Queen eli Mei on oikein reipas seikkailija. Porukan pienimpänä Mei on selvästi ketterin ja ottaa jo oikein sujuvasti juoksuaskeleita, jotka yllättän nopeasti vievät neidin paikasta toiseen. Mei myös mielellään kiipeilee äitinsä tai kasvattajan päällä. Aina pitäisi päästä mahdollisimman korkealle keikkumaan. Mei on myös varsinainen draama queen. Eilen neiti onnistui kaatamaa itse itsensä selälleen makaamaan ja seurauksena oli oikein kunnon ärinät ja murinat, kun neitiä otti kaatuminen niin pahasti pattiin. Muutaman sekunnin neiti räpiköi kiukutellen selällään, kunnes sai jalat takaisin alleen ja pääsi jatkamaan matkaansa. Mei on myös innokas jyystämään kasvattajan sormia kutisevilla ikenillään ja neiti antaa myös mielellään pari pusua, jos ei leikit satu sillä hetkellä olemaan pahasti kesken. Mei lähtee rohkeasti omin päin tutustumaan uusiin paikkoihin ja itsevarmuutta tuntuu löytyvän.

Mei 

Mein erikoinen nukkumatyyli

Mei näyttää kieltä

Välillä neidillä on vähän tuimempikin ilme

Ja välillä sormi suussa

Elvis-Elf, kuten olen poikaa ruvennut kutsumaan, on aivan ihana pussailija! Elf ei ole koskaan liian kiirenen pieneen pusutteluhetkeen. Saman tien kun pojan nostaa syliin, pojan kieli alkaa nuolla naamaa kuin se olisi parasta herkkua maailmassa. Aivan ihastuttavan hurmaava hymypoika siis kyseessä. Elfistä on myös hyvää vauhtia tulossa porukan äänekkäin. Herra osaa jo haukahdella ja murista vallan vakuuttavasti silloin, jos jokin asia ihmetyttää tai arveluttaa. Poika on myös aika nopea käänteissään ja ehtii myös yllättävän vauhdikkaasti paikasta toiseen sille päälle sattuessaan. Usein Elf tosin viihtyy kasvattajan vieressä, koska silloin on helpompi antaa pusuja. Elf on tällä hetkellä porukan vaalein, vaikka erot tuossa turkinvärissä eivät kovin merkittäviä ole. Veikkaisin Elfin aikuisvärityksen olevan pitkälti samaa sävyä kuin Freyalla. Pojasta tulee ulkoisesti muutenkin vähän isoäitinsä ja isoenonsa mieleen. Toivottavasti luonne tosin jatkaa kehitystään tällaisen sosiaalisen pusupojan suuntaan. Kovasti olen yrittänyt poikaa houkutella laulamaan kanssani, kun tuota äänialaa näyttää löytyvän, mutta vielä Elvis-Elfiä ei ole rockin kuninkaan titteli kiinnostanut. 

Pojat ja Mei alimmaisena

Mei ja Elf

Mei ja Elf

Vitsailin viime postauksessani, että Goblin on porukan isoin, koska jätkä ei paljon muuta tee kuin syö ja nukkuu. No tämä sama huomio pätee jossain määrin edelleen, vaikka pojasta on tullut huomattavasti tomerampi liikkuja. Yksinkertainen totuus on kuitenkin se, että Goblin on ahne. Ainakin maidon perään. Hyvä esimerkki pojan ahneudesta tapahtui jälleen maanantaina, kun pennut heräsivät syömään. Kolmikko söi oikein hyvällä ruokahalulla ja sitten kun näytti, että vatsat on täynnä, nostin pennut pentulaatikon ulkopuolelle seikkailemaan. Goblinkin intoutui ensiksi tepastelemaan lattialla oikein mallikkaasti, mutta seikkailuihin tuli nopea stoppi, kun Dafne sattui kulkemaan Goblinin ohi ja herra tajusi, että hänellä on edelleen nälkä. Siitä sitten äkkiä Dafnen nisään kiinni ja pumppaamaan maitoa oikein kaksin käsin ulos. Ahne pikku possu. Goblinia kiinnosti aluksi kaikista pennuista vähiten kanssani seurustelu. Siinä missä Mei oli heti silmien auettua valmis syömään sormiani ja Elf pussailemaan, Goblin on lämmennyt tällaisille tempuille huomattavasti hitaammin. Tällä viikolla Goblin on kuitenkin kunnostautunut tällä rintamalla ja monta kertaa oma-alotteisesti tullut hakemaan huomiota. Eilen herra halusi jopa nukahtaa syliin. Eli ehkä kasvattaja vie lopulta voiton pojan maitobaari-addiktiosta. Tai sitten ei.  

Elf ja Goblin

Elf, Mei ja Goblin

Goblin

Goblin ja Mei Elfin päällä

3-viikkoissynttäreiden kunniaksi pennut saivat tänään myös ensimmäisen maistiaisen kiinteästä ruoasta. Tällä kertaa ensimmäinen ateria oli kanajauhelihaa. Sen maagisella voimalla sain pennut seisomaan kuvauksen ajan ja senkin jälkeen jauheliha maistui erinomaisesti. Jauhelihan suhteen ahneimmalta vaikutti tällä kertaa Elf, mutta toisaalta pojalla oli ruokinnan aikaan muutenkin eniten virtaa. Myös Mei ja Goblin söivät lihaa todella hyvällä ruokahalulla eikä siitä hirveästi jäänyt Dafnelle putsattavaa. Naamat pennuilla oli aika likaisessa kunnossa ruokailun jälkeen, mutta saivatpa pennut siitä hyvän syyn nuolla myös toinen toisiaan. Jännä nähdä, miten painot lähtevät kehittymään nyt kun kiinteä ruoka tulee mukaan kuvioihin. Mei on edelleen selvästi porukan pienin, mutta Elf oli ottanut päivän punnituksessa Goblinin etumatkaa vähän kiinni.

Goblin sisarusten välissä

Elf, Goblin ja Mei

Pojat

Koko porukka

Elf, Mei ja Goblin

Tällaisia kuulumisia tältä viikolta. Seuraavan viikon aikana pennut saavat tavata ensimmäisiä vieraita. Mm. Mein omistaja tulee viikonloppuna kylään pentu/koiravahdiksi, kun itse vien Avernan ja Myyn maastokisoihin Vaasaan. Siinä on muuten sen verran aikainen aamu tulossa (lähtö neljän aikoihin), että voin taas kyseenalaistaa tämän harrastuksen mielekkyyden. Mutta onneksi kaikki tuntuu sen arvoiselta, kun istuu pentujen kanssa lattialla ja saa nauttia täysin siemauksin työnsä hedelmistä. Podengopennut ovat parhaita! Pentukuume meinaa nostaa itselläkin jälleen kerran päätään. Työpaikalla sattui olemaan eilen puhe oppilaille annetusta pohdintatehtävästä: "mitä kukakin tekisi, jos saisi tuhat euroa?" Kysyin työkavereilta, kuinka sairas mielen pitää olla, jos ensimmäinen itselleni mieleen juolahtanut asia oli, uusi koira. 😅 Mutta ei, kyllä oma koirakiintiö on nyt täynnä ja yritän pitää tästä päätöksestä kiinni. 8 koiraa omassa laumassa sekä satunnaisesti ja vähemmän satunnaisesti hoitoon tulevat kasvatit saavat nyt hetken aikaa riittää. Kuuluisia viimeisiä sanoja, vai mitä?