Viides viikko takana ja reviiri kasvaa

Pennut täyttivät tänään 5 viikkoa. Olemme virallisesti astuneet kaaosvyöhykkeelle. Toisin sanoen pentujen reviiri on laajentunut kattamaan koko kämpän ja olemme todellisen pentuhurrikaanin keskellä. Ennen kuulumisia, tässä tuttuun tyyliin pentujen viikkopotretit. Yllättävän hyvin kuvat onnistuvat ilman apukäsiä, kun kameran laittaa kuvaamaan videota ja sitten videosta leikkaa sopivat kuvat.

Estorian Bluebell of Blooming Magic 

"Bluebell / Blue / Bluumi"

Sininen poika 2652g (kasvua +812)

Estorian Clover of Lucky Magic 

"Clover / Kluuvi / Apila"

Vihreä poika 2480g (kasvua +826g)

Estorian Dandelion of Wishing Magic 

"Dandelion / Dandi / Danny"

Keltainen poika 2360g (kasvua +628g)

Estorian Snowdrop of Winter Magic

"Snowdrop / Droppi / Snoukkari"

Musta poika 2344g (kasvua +684g)

Estorian Tulip of Smiling Magic 

"Tulip / Tulppi / Tulipsi"

Punainen poika 2558g (kasvua +776g)

Estorian Lupin of Gentle Magic

"Lupin / Luppis / Lumppis / Luuppi"

Liila poika 2262g (kasvua +572g)

Estorian Felicia of Magical Miracle

"Felicia / Feli / Filtsu"

Tyttö 2170g (kasvua +630g)

Ensin positiiviset uutiset. Fionan nisätulehdus on selätetty. Antibioottikuuri loppui ja haava/paise on parantunut hienosti. Fiona on oma itsensä, toki melkoisen väsynyt seitsämän pennun yksinhuoltaja. Onneksi hoitotätejä riittää ja varsinkin Sissi on ottanut tehtäväkseen pentujen leikittämisen. Sissi on täydellinen isosisko pennuille, vaikka välillä neidin leikkiotteet äityvätkin niin koviksi, että joudun vähän asiasta huomauttamaan. Fiona on ruvennut aktiivisesti vierottamaan pentuja. Finski antaa pentujen edelleen imeä, mutta vain sen verran, että olo nisissä helpottuu. Välillä Finski vetää imetysvälit niin pitkiksi, että nisät ehtivät täyttyä äärimmilleen ja olo muuttua tukalaksi. Finski on ruvennut vaatimaan imetyksiin myös "henkisentuen" eli minun pitää istua vieressä äitiä rapsuttelemassa. Kun tyttö saa tarpeekseen, Fiona nousee ylös tai lempeästi hampaillaan ohjaa pennut pois nisiltä. Neiti myös juoksee pentuja karkuun, jos piraijaparvi käy liian innokkaaksi. 

Sissi kahden pennun kanssa

Sissi pentuja leikittämässä

Sissi ja Dafne pentujen kanssa


Imettää voi tälläkin tavalla

Tällä viikolla pennut ovat saaneet vapaan pääsyn yleisiin tiloihin. Nyt kun pennuilla on iso tila käytössä, voit löytää valkoisen karvaturrin nukkumasta tai leikkimässä oikeastaan mistä vain. Tähän asti pennut ovat nukkuneet isoissa keioissa, mutta nyt pennut hakeutuvat koko ajan enemmän ja enemmän erilleen nukkumaan. On melkoinen työ pitää kaikkia seitsämää silmällä ja vähän väliä on joku kateissa. Onneksi pennut tulevat aika hyvin luokse, kun heitä kutsuu. Kävimme myös ensimmäisen kerran ulkona, mutta se ei seitsikkoa oikein innostanut, koska pihani on tällä hetkellä todellinen jäätikkö. Kuistille pennut ovat menneet omatoimisesti, eli kylmyys ei pentuja jännitä. Jää vain on vähän liikaa, kun pito jaloista katoaa käytännössä kokonaan ja raukat sutivat tyhjää. Reviirin laajenemisen seurauksena pennuilla on tällä viikolla ollut ensimmäistä kertaa myös pieniä haasteita kakan kanssa. Tähän asti näillä pennuilla on tuntunut olevan rautainen vatsa, jota edes äidin antibioottikuuri ei sekoittanut. Mutta nyt kun ulkona maisteltiin aikuisten kakkoja, sisällä syödään kavereiden kakkoja ja suuhun menee käytännössä mitä vain (kuten talouspaperia tai pahvia), niin ainakin Snoukkarilla ja Cloverilla on ollut vatsa nyt vähän löysällä. Toivottavasti tämä on ohimenevä vaihe, kun vatsat tottuvat paremmin näihin uusiin ympyröihin. 

Porukan innokkaimmat seikkailijat ovat Tulppi ja Lupin. Tulppi on todella itsenäinen puuhastelija. Varsinkin alkuviikosta huomasin, että jos joku pennuista on ihan eri huoneessa kuin muut puuhailemassa omiaan, kyse oli lähes poikkeuksetta Tulpista. Viikon edetessä myös muista on löytynyt itsenäisempi puoli, mutta Tulpista on ehdottomasti jäänyt kuva porukan rohkeimpana. Lupin on toinen reipas seikkailija, mutta hän tuntuu olevan hieman enemmän ihmisessä kiinni. Tulee siis heti syliin kerjäämään huomiota, jos istahdan lattialle. Lupin oli ensimmäinen, joka onnistui kiipeämään matalan pentuaidan yli. Lupinista ottivat nopeasti mallia Dandelion ja Snoukkari ja parina yönä tämä kolmikko päätyi seikkailemaan pentuhuoneen ulkopuolelle omin päin. Eilen sitten luovutin ja jätin portin auki.

Cloverista on myös tullut tämän viikon aikana ihanan reipas. Uskaltaa tutkia paikkoja, mutta toisaalta hakee myös paljon hellyyttä ja ihmiskontakteja. Nallekarhu Blue on ehkä aavistuksen varovaisempi liikkeissään. Bluehan on siis aivan ihana tyyppi ja niin nalle kuin vain samojedipentu voi olla, mutta ei ole ensimmäisenä seikkailemassa. Ruoka taitaa olla Bluen elämän tärkein asia. Dandelion on tällä viikolla näyttänyt välillä "laiskaa" puoltaan: ongelman edessä poika mieluiten odottaa, että joku muu tulee ratkaisemaan asian herran puolesta. Sitten toisessa hetkessä herra kiipeileekin tuosta noin vain aitojen yli, eli ota nyt Dandista tolkkua. Dandelion ja Snoukkari on ehkä molemmat sellaisia poikia, että vireystila vaikuttaa todella paljon kaikkeen. Ollessaan kunnolla hereillä, pojat pystyvät mihin vain, mutta väsyneenä sitten vähän kiukuttaa eikä viitsittäisi tehdä mitään vaikeaa. Pusuja saa kaikilta pojilta enemmän kuin tarpeeksi ja harva se hetki joku herroista on repimässä lahkeesta, puremassa varpaasta tai ylipäätänsä kamppaamassa kasvattajan. Felicia on väsyneenä vähän sellainen varovainen harkitsija, mutta neidillä on komennuksen taito hallussa. Neidin ilmeestä näkee, milloin tyttö on ryhtymässä komentamaan. Filtsu haastaa mielellään muita leikkimään ja kiipeilee taitavasti Sissin päällä.

Vaikka pennuista on tällä viikolla saanut tehtyä jo monenlaisia huomioita, niin vielä en seitsikkoa erota kunnolla toisistaan. Ovat sen verran samasta puusta veistettyjä. Felician tunnistan ehkä kaikista helpoiten, on hänessä sen verran tyttömäisiä piirteitä. Välillä tyttö kuitenkin sekoittuu Lupiniin, varsinkin kun molemmilla on aika samanvärinen panta. Lupin on pojista pienin ja kasvoikin kuluneella viikolla vähiten. Jos Felicia ja Lupin menevät vähän sekaisin, samoin menevät Lupin ja Dandelion. Näissä kolmessa on paljon samaa. Tulppi ja Bluebell menevät myös keskenään sekaisin. Ovat porukan isoimmat ja molemmille on kasvanut vähän sellaista jöröjukkakarvaa päälaelle. Myös Clover ja Snowdrop sekaantuvat helposti Tulpin ja Bluebellin kanssa. Mutta selvästi poikiin alkaa vähän tulla sellaista omaa ilmettä eli ehkä seuraavan viikon aikana opin erottamaan kaikki kunnolla toisistaan. Nyt joudun aina tarkistamaan pannasta, kuka on kyseessä. Ehkä 40% ajasta arvaus osuu oikeaan. 😂  

Tällä viikolla pentuja on käynyt tapaamassa pari tulevaa kotia ja nyt tulevana viikonloppuna vierailuja tulee lisää. Reilun viikon päästä pennut pääsevät myös ensimmäistä kertaa koululle tapaamaan oppilaitani, joten sosiaaliset ympyrät tästä vain kasvavat. Huomenna pennut pääsevät ensimmäiselle autoreissulle. Jännittäviä hetkiä siis tiedossa. Varmaan jotain jäi taas kirjoittamatta tämän viikon osalta, mutta ensi viikolla taas jatketaan. Pentulaatikko kiittää ja kuittaa.