Freyan ja Liinuksen treffit sekä Dafnen kuulumisia
Olen aina sanonut, että podengopennut ovat kuin lomaa samojedipentuihin verrattuna. Mielestäni podegopentuja ei voi koskaa olla liikaa... No nyt nämä ajatukset pääsevät testiin, sillä Dafnen lisäksi myös Freya on nyt astutettu. Jos kaikki menee hyvin, saamme todistaa maaliskuun puolivälissä Dafnen ja Repen jälkikasvun syntymää ja tasan 4 viikkoa myöhemmin ihailla Freyan ja Liinuksen treffien hedelmiä.
Freya, Estorian Dawn of Freija, on tosiaan astutettu Liinuksella, Sandeisan Mocinholla eilen lauantaina 4.2. Aluksi vaikutti siltä, että ajankohta olisi ehkä hieman liian aikainen, sillä kaksikon innokkaasta touhuilusta huolimatta, homma jäi joka kerta hieman kesken. Ehdimme Liinuksen omistajan kanssa jutustella ja juoda teetä ilman, että mitään näytti tapahtuvan. Loppujen lopuksi päädyttiinkin siihen, että Liinus jää tänne mökille luokseni, niin rakastavaiset saisivat jatkaa puuhiaan kaikessa rauhassa. Siirryin Liinuksen ja Freyan kanssa sisälle ja ennen kuin ehdin muita koiria laittaa lukkojen taakse, niin Liinushan siinä sitten hyppäsi Freyan selkään ja kaksikko oli nalkissa. Minä syöksyin pitämään Freyasta kiinni ja samalla tyrkin käsillä ja jaloilla muita koiria pois, jotka tietenkin super kiinnostuneina tulivat tutkimaan, mitä nyt tapahtuu. Siinä touhussa onnistuin venäyttämään omankin reireni, mutta pääasia, että Liinus ja Freya saivat rauhassa pysyä kiinni eikä yhteenkään koiraan sattunut, kiitoksia kasvattajan akrobatian.
Meidän päivän seikkailut eivät todellakaan tähän astumiseen loppuneet, vaan syötyäni pakkasin koirat autoon ja lähdin sitten Someron keskustaan isovanhemmileni käymään. Siellä sain mamman facebookin toimimaan ja rupesin sitten ihmettelemään Freyaa, joka käyttäytyi oudon vaisusti. Ajattelin neidin ensin olevan väsynyt lemmenleikeistä, mutta sitten huomasin Freyan silmän olevan oudon turvoksissa ja vähän kiinni. Tarkempi tarjastelu paljasti koko luomen sisäpinnan olevan ihan verenpunainen ja turvonnut. No siinä sitten soitto Raision Vettoriin, koirat autoon ja nokka kohti päivystystä. Silmien kanssa kun en uskalla yhtään pelleillä. Hurjasta ulkomuodostaan huolimatta, silmästä ei onneksi löytynyt mitään vakavaa, vaikka tuntui hieman hämmentävän hoitajaa ja lääkäriäkin. Silmässä ei ollut haavaa tai roskaa ja paineetkin olivat kunnossa. Lääkäri päätteli, että joko Freyalla on äkillisesti alkanut ärhäkkä sidekalvontulehdus tai sitten silmä oli kolahtanut johonkin esimerkiksi lemmenleikkien yhteydessä. Saatiin tippoja ja tänään silmä on onneksi jo paremman näköinen. Silmä ei myöskään estänyt Liinusta astumasta Freyaa uudestaan vielä eilen illalla. Tänään Freyaa ei aluksi vaikuttanut lemmenleikit yhtään enää kiinnostavan, mutta vähän ennen neljää kaksikko päätti vielä kerran ryhtyä hommiin... minun sängylläni. Tuli jälleen kiire perään pitämään kaksikosta kiinni ennen kuin ehtivät kesken nalkin hypätä sängyltä alas ja satuttaa itsensä.
Freyan "kaunis" silmä
Kyyhkyläiset sunnuntai illalla
Tämä Estorian yhdistelmä on tällä kertaa tällainen karvanlaatuja sekoittava. Liinus on siis karkeakarvainen komea pieni portugalinpodengo. Liinuksen isä on tosin kahdesta sileäkarvaisesta podengosta syntynyt karkea, joten pojan takaa löytyy runsaasti hienoja sileitä podengoja. Kaksikon sukupuu näyttää KoiraNetissä tältä. Uskoisin syntyvien pentujen olevan todennäköisesti karkeita, vaikka myös sileät pennut ovat mahdollisia. Mielenkiinnolla siis odotan, tuliko pantua alulle ensimmäiset karkeakarvaiset Estorian podengot. Myönnän, että kiusaus kasvattaa omaa laumaa saattaa kasvaa, jos joku pennuista olisi oikein söpö ja kaunis karkea narttu. Toivottavasti pennuista tulisikin vielä muutama kysely lisää, niin ei tällaisesta kiusauksesta tarvitsisi kärsiä. Tämä pentue on Freyn kolmas ja samalla viimeinen pentue. Olin alunperin ajatellut, ettei Freyalle kolmatta pentuetta enää edes tulisi, mutta viime kesänä maastokisoissa juttelimme asiasta Liinuksen omistajan kanssa ja tämä Freya-Liinus yhdistelmä tuli puuheeksi. Innostuin ajatuksesta niin, että tässä nyt ollaan. Liinus on kookas ja komea podengouros, joka on menestynyt erinomaisesti kaikissa maastokisoissaan. Tämä yhdistelmä tehdäänkin siinä toivossa, että saisimme maailmaan lisää maastojuoksuun sopivia portugalinpodengoja. Eli jos kaipaisit omaa maastojuoksupodengoa, ota rohkeasti yhteyttä!
Maastomestari 2021 ja DVM-20
Liinus ensikisoissaan 1. ja Freya 2.
Liinukselta on Freyan tavoin polvet ja silmät tutkittu terveiksi. Liinuksen edellisestä pentueesta ovat molemmat jälkeläiset kisanneet maastojuoksuissa. Narttu on pärjännyt hienosti myös näyttelyissä ja tutkittu polvien ja silmien suhteen terveeksi. Freyan pennuista vain Dafne on toistaiseksi kisannut maastokisoissa, mutta vuoden 2021 pentueesta Myy ja Haru ovat käyneet treeneissä ja toivottavasti jompikumpi tai molemmat pääsevät tänä vuonna aloittamaan kisauransa. Dafnen veli Valo on tutkittu Dafnen tavoin silmien ja polvien osalta terveeksi ja veli Aapolta on tutkittu lonkat ja kyynärät terveiksi. Freyan 2021 vuoden pentueesta terveeksi on ehditty tutkia Sulo, joka sai terveen paperit polvien ja silmien osalta. 2020 pentujen luonteisiin olen ollut myös oikein tyytyväinen, mutta tuossa 2021 pentueessa on ollut luonteen suhteen vähän enemmän hajontaa. Toivottavasti Liinuksen tasainen ja sosiaalinen luonne tasoittaisikin Freyan tempperamenttia samalla tavoin kuin Bono vuoden 2020-pentueessa. Liinus on käyttäytynyt kuin täydellinen herrasmies täällä meidän laumassa ja jopa hoidossa oleva Freyan isä Waldo, ei ole onnistunut Liinusta provosoimaan, vaikka aluksi olikin nuorta urosta kohtaan hieman epäluuloinen.
Tämä kevät tuleekin siis olemaan tuplasti jännittävä. Dafnella tuli tänään sunnuntaina kuluneeksi 4 viikkoa ensimmäisestä astutuksesta ja olen tällä hetkellä 90% varma, että pentuja on tulossa. Vatsassa on mielestäni havaittavissa pieni kumpu ja nisät ovat kauniin pinkit. Dafnen käytös on ollut myös poikkeuksellisen hellyydenkipeää, vaikka toki neiti on yleensäkin juoksujen jälkeen tuollainen rapsutuksia kaipaava sylikoira. Nyt Dafne kerjää rapsutuksia koko ajan ja aloittaa itkun, jos rapsutuksen lopettaa liian aikaisin. Dafne on myös ollut oudon kärttyinen välillä muille koirille, erityisesti ruokailujen yhteydessä. Dafne on ollut todella ahneella päällä, mikä ei ole aivan normaalia. Uskoisinkin pentuja olevan tulossa. Toivottavasti viikon päästä vatsalinja olisi sen verran jo muuttunut, että uskaltaisin sanoa neidin olevan varmuudella tiine. Kannattaa joka tapauksessa seurailla tätä blogia sekä tietenkin Estorian ig-tiliä, niin pysytte ajantasalla meidän pentu-uutisten suhteen.
Kommentit
Lähetä kommentti