Siirry pääsisältöön

Viiden viikon villitys

Pentujen viides viikko on tuonut pentuarkeen aivan uudenlaista energiaa. Ensin kuitenkin nämä uusimmat viikkopotretit tähän postauksen alkuun. Seisomakuvien otossa oli tällä kertaa kaveri auttamassa, niin pennut pääsivät testaamaan ihan pöydällä seisomista.

ESTORIAN WIND OF RAINY RIVERS
narttu, painoa 2225 grammaa, merkkiväri keltainen




ESTORIAN WIND OF STORMY SEAS
narttu, painoa 2060 grammaa, merkkiväri punainen




ESTORIAN WIND OF CLOUDY CREEKS
narttu, painoa 2510 grammaa, merkkiväri vihreä




ESTORIAN WIND OF MISTY MOUNTAINS
"Puppe"

uros, painoa 2450 grammaa, merkkiväri musta




ESTORIAN WIND OF MAGICAL MEADOWS
narttu, painoa 2125 grammaa, merkkiväri sininen




ESTORIAN WIND OF FAIRY FORESTS
narttu, painoa 2395 grammaa, merkkiväri liila


Kuluneen viikon aikana pennut ovat ottaneet tehtäväkseen olohuoneen valloituksen. Käytännössä pennut pääsevät hereillä ollessaan aina olkkariin riehumaan - olettaen tietenkin, että olen itse kotona. Vaikka olohuone onkin pentuturvallinen, suunnitelmissani ei ole jättää pentuja keskenään sinne riehumaan tai huonekalut voisivat saada aika nopeasti kyytiä. Toistaiseksi pennut ovat keskittäneet riehumistarmonsa pääasiassa toinen toisiinsa sekä luvallisiin leluihin, mutta aika ajoin verhot ja sohva ovat saaneet kyytiä. Suosittu on ollut myös lidlistä ostamani podengon (tai no kissan, mutta ei viilata pillkua) karvainen luolapeti sekä ulko-oven edessä olevat matot, joita on tosi kiva riepotella. 

Suurin osa tämän viikon kuvista on tällaisia nukkumakuvia. Vauhti on jo niin nopeaa, että pentujen muista puuhista tulee otettua pääasiassa vain videota. Niitä löytyykin runsaasti tämän viikon osalta instagramin puolelta. Tässä kuvassa muistaakseni Fairy nukkui äitinsä kainalossa turvassa.

Tämä tyyppi on Stormy


Joku pentu simahti puoliksi sohvan alle.

Oven edustasta on tullut suosittu nukkumapaikka. Tässä näkyy myös nuo matot, joita pennut rakastavat repiä.


Tässä myös yksi pitkä video viikon varrelta.

Avernasta on tullut pentujen idoli, jonka kanssa painiminen on käytännössä parasta ajanvietettä - silloin kun ei roikuta sisaruksen hännässä tai poskessa. Naskalit alkavat olla ahkerassa käytössä ja välillä pentuhuoneesta kuuluu sydäntäsärkevää huutoa, kun joku pennuista repii kaveria turkista sen minkä kerkeää. Averna on sietänyt pentujen puruleluna olemista yllättävän hyvin, ottaen huomioon, ettei neidillä ole lainkaan suojaavaa karvakerrosta. Vaikka noiden naskalien täytyy sattua, Averna vain nauttii olostaan seitsämäntenä pentuna. Välillä pentujen ja Avernan leikki äityy niin hurjaksi, että joudun hieman tyttöä komentamaan, mutta yleensä pennut kyllä pitävät puolensa ilman ongelmia pikku podengoa vastaan. Ja vaikka meno näyttäisi liian hurjalta, pennut hakeutuvat itse aina uudestaan ja uudestaan Avernan kanssa leikkimään sen jälkeen, kun olen toiminut erotuomarina. Pennut suorastaan käyttävät tilaisuuden hyväkseen käydäkseen yllätyshyökkäykseen pientä pongoloidia vastaan. 

Tässä on toinen podengojen piilopeti, jossa pennut viihtyvät aika ajoin unilla.

Kuten snaoin, näitä nukkumakuvia riittää.


Ja riittää vähän lisää (tässä muistaakseni...

Nova ja Netta eivät nauti läheskään samassa määrin pentujen huomiosta kuin Averna. Aika usein saan kuulla Novan matalaa murinaa, kun hän yrittää varottaa pentuja pois häntäkarvojensa kimpusta. Jos murina ei tehoa, Nova yleensä muistuttaa pentuja oikeanlaisesta käytöksestä vähän isommalla ärähdyksellä. Tämä tehoa yleensä hyvin... ainakin parin minuutin ajan, kunnes seuraava pentu rupeaa isoäitiään härnäämään. Netta on fiksuna tyttönä ottanut tavaksi paeta keittiön pentuvapaalle puolelle. Keittiö aka pentuhuone on siis jaettu kahtia matalalla aidalla, jonka yli Netta pääsee helposti hyppäämään. Hän vetäytyykin sinne omaan rauhaansa aina kun vauva-arki käy liian raskaaksi. Kukaan pennuista ei ole tätä aitaa ainakaan toistaiseksi ylittänyt, vaikka muutama sankari on välillä kokeillut aidan yli kiipeämistä. Yleensä pennut kuitenkin vain kiltisti odottavat aidan toisella puolella, silloinkin kun valmistan keittiön puolella kuusikolle ruokaa. Uskomattoman kilttiä ja hyväkäytöksistä porukkaa tämä kuusikko on edelleen, jopa siinä määrin, että en aina ole uskoa näitä jääkarhuja sammareiksi. Lupaa hyvää kotien tuleville yksinoloharjoituksille, että pennut tuntuvat viihtyvän oikein hyvin pentuhuoneen puolella, vaikka aidan toisella puolella olisikin jotain actionia. Yötkin pääasiassa nukutaan hiljaa.

Vielä muutama unikuva.



Tämä takamus taisi kuulua Pupelle

Netta imettää pentuja edelleen päivittäin, vaikka pennut saavat nyt myös kiinteän ruoan kolme kertaa päivässä. Imetystilanteet alkavat tosin olla melkoisen koomisia, kun Netta joko seisoo tai juoksee karkuun pennut nisissään roikkuen kuin mitkäkin pikku opossumit. Netta myös siivoaa edelleen pentujen kakat ja toisinaan pissatkin. Tämän takia raukan vatsa on ollut vähän kovilla ja ulos tulee jättimäisiä ja todella haisevia kasoja. Pissojen siivoamisessa auttavat onneksi myös Nova ja Nefi, joilla on välillä meinannut tulla riitaa siitä, kumpi saa siivoajana toimia. Kiinteä ruoka pennuille maistuu todella erinomaisesti. Suurin osa ruoasta on turvotettua pentunappulaa, mutta seassa on aina myös raakaa lihaa. Pennut ovat saaneet jo maistella possua, nautaa, kanaa ja tänään uusimpana tuttavuutena lohta. Tarkoituksenani on ohjeistaa tulevia koteja jatkamaan samalla syystemillä eli tarjoamaan päivittäin myös raakaa lihaa pennuille. Raa'an lihan syöttämisellä on tutkimusten mukaan koirien allergioita vähentävä vaikutus. 

Neiti Cloudy ruokailun jälkeen




Tämä törkyturpa on Fairy



Näin täällä hoidetaan kaikki imetykset

Viikonloppuna kolme perhettä kävi pentuja tapaamassa ja tulevana viikonloppuna on tavoitteena, että viimeisetkin tulevista omistajista pääsisivät pentuja tapaamaan. Sitten alkaakin vierailujen uusinta kierros, sillä ainakin osa tulevista kodeista on tulossa pentuja katsomaan toistamiseen. Nyt pennuissa alkaa olla jo jotain nähtävää, kun vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Eilen löysin yhden pennun imurin johdon kimpusta ja tänään parikin sankaria kuvaussessiossa apuvalona olleen lampun sähköjohtoa maistelemassa. Vähän väliä joku on onnistunut löytämään suuhunsa jotain luvatonta, kun Netta suolistaa pennuille leluja - niiden sisälmykset päätyvät saman tien parempiin suihin, jos en ole tarkkana. Pennut ovat myös sellaisia seikkailijoita, että turhankin usein joku on eksyneenä sohvan alla (sohvassani on niin lähelle lattiaa yltävät "helmat", ettei sieltä on vaikea löytää "ulos") ja joudun auttamaan pentuja takaisin avoimemmille leikkialueille.

Puppe ja Fairy

Fairylla alkoivat korvat nousta ensimmäisenä pystyyn

Viime viikonloppuna pennut pääsivät ensimmäistä kertaa myös ulkoilemaan. Ensin se oli hieman jännää, mutta nyt pennut ovat pari kertaa raapineet itse ulko-ovea siihen malliin, että haluaisivat ulos seikkailemaan. Tällä hetkellä vien pennut ulos aina ruokailun jälkeen ja sen ansiosta olemme useammat kakat saaneet jo sihdattua pihalle. Mitenkään kovin pitkään pennut eivät ulkona vielä viihdy, mutta toivottavasti tulevaan viikonloppuun mennessä, ulkoiluinto olisi vielä lisää kasvanut. Lähdemme nimittäin perjantaina mökille ja siellä riittääkin pennuilla uutta ihmeteltävää. 

Kuvia ensimmäisestä ulkoilusta




































Tällä viikolla en ole tehnyt pentujen luonteista mitään järisyttäviä havaintoja. Lukuunottamatta sitä, että kukaan ei ole enää altavastaaja tai kiltti ja herttainen. Pennut alkavat olla melkoisia piraijoita, silloin kun meno on kiihkeimmillään. Nyt saavat kyytiä sormet ja housun lahkeet, pissa-alustat ja lelut, kaverin korvat ja podengojen hännät. Cloudy on tytöistä se, joka yleensä ehtii ihan joka paikkaan, mutta Rainykin on alkanut kunnostautua samanlaisena seikkailijana. Molemmat ovat mm. useamman kerran onnistuneet livahtamaan olohuoneen portin väärälle puolelle, kun siinä on juuri pienen sammaripennun mentävä väli portin ja ovenkarmin välissä. Fairy on sellainen kaikkia kiusaava pikku pirttihirmu ja Magic (joka tuntui tosiaan yhdessä vaiheessa sellaiselta altavastaajalta) on ihan sekopää riehuja sille päälle sattuessaan. Aika usein olen nähnyt Stormyn ja Magicin liittoutuvan keskenään kiusatakseen esimerkiksi Avernaa. Nämä viisi tyttöä ovatkin kaikki tällaisia tulevia pikku Myyn ja Vaahteramäen Eemelin rakkauslapsia. Puppe on ehdottomasti vielä toistaiseksi porukan helpoin. Hän nauttii nukkumisesta ja hakeutuu mielellään omaan rauhaan vetämään sikeitä. Hereillä ollessaan Puppe ei yleensä touhota ihan yhtä paljon kuin siskonsa, mutta jos poika jotain päättää, niin jääräpäisyyttä kyllä löytyy. Mielikuvani Pupesta on se, että poika suunnittelee salaa maailmanvalloitusta ja nyt hän vain tekeytyy tällaiseksi rauhalliseksi luppakorvaksi huijatakseen meitä kaikkia. Siskojensa Puppe ei todellakaan anna hyppiä silmilleen ja enemmän tytöt kiusaavatkin toinen toisiaan kuin Puppea. Tietävät varmaan pojan olevan todellinen äijä. Tänään kuvaussessiossa Puppe oli myös se pentu, joka yritti ihan tosissaan syödä sormeni herkkujen mukana. Eli ahneutta ja ruokahalua pojasta löytyy!


Kaikki pennut mahtuivat tänään vielä syliin. Pennut ovat syntymäjärjestyksessä oikealta vasemmalle.


Tällainen viikko tällä kertaa takana. Tuleva viikko onkin sitten vielä jännittävämpi, kun ensin käymme mökillä, sitten olisi tarkoitus antaa pennuille ensimmäinen kunnon pesu ja ensi viikon keskiviikkona menemme pentujen kanssa vielä sirutukseen ja eläinlääkärin tarkistukseen. Tätä kaikkea odotellessa loppuun vielä video pentujen uudesta nukkumatyylistä - levittyätyminen pitkin kämppää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Estorian Wind-pennut syntyivät

Seuraava sukupolvi Estorian sammareita näki päivänvalonsa eilen keskiviikkona 9.2.2022. Pentujen äiti on oma kasvattini Netta (Estorian Northern Wind) ja isä Elmo (Tuiskulumen Deputy Dante).

Hyvästien aika

Pennut täyttivät keskiviikkona 8 viikkoa ja nyt on koittanut hyvästien aika. Tätä kirjoitellessa onkin kyyneleet silmissä ja useammat itkut on tämän viikon aikana saanut jo itkeä. Keskiviikkona lähti omaan kotiinsa Fiona, torstaina Kerttu, perjantaina Puppe, lauantaina Hymy ja nyt sunnuntaina Niva. Enää vain Mila on täällä arkea sekoittamassa ja ilahduttamassa, mutta myös tämä viimeinen neiti pääsee uuden omistajansa luokse ensi viikolla. Pennut ovat onnistuneet pitämään kasvattajatätinsä kiireisenä viime hetkille asti ja siksi tämä viimeinen blogipostaus tulee blogiin vasta nyt. Kaikista näistä pennuista varmasti kuullaan vielä monen monituista kertaa, mutta tämä pentublogi hiljenee pikku hiljaa näiden postausten osalta. Tämän tekstin myötä on nimittäin aika sanoa näkemiin Estorian Wind-pennuille. Alla olevat seisomakuvat on otettu viime viikon lauantaina ja pentuselfiet otin pentujen kanssa keskiviikkona 8-viikkois "synttäreiden" kunniaksi. Ylin kuva on otettu viime sunnunt

Estorian Light-pennut syntyivät

Estorian Light-pentue eli Lunan ja Bennen pennut syntyivät 4.11. Nämä ovat kymmenes Estorian-nimeä kantava pentue, minkä lisäksi pentue on historiallinen myös siinä mielessä, että kaikki neljä pentua ovat poikia. Koskaan aikaisemmin ei minulle ole syntynyt pentuetta, jossa olisi vain jompaa kumpaa sukupuolta, mutta tällä kertaa saatiin tosiaan maailmalle 4 muskettisoturia. Pentue on nimetty Light-pentueeksi Lunan rekisterinimen Estorian Northern Lights mukaan. Vielä en ole lyönyt lopullisia nimiä lukkoon, mutta nimien pohjana tulevat olemaan valoilmiöt Moonlight, Starlight, Sunlight ja Twilight. Alkuperäisen suunnitelman mukaan nimien eteen oli tarkoitus laittaa jotain kivoja adjektiiveja, mutta nyt kun tuli näin poikavoittoinen pentue, olen pohdiskellut myös nimiä tyylillä Twilight Warrior, Moonlight Hero, Sunlight Champion ja Starlight Guardian. Mutta pitää nyt vähän mietiskellä vielä asiaa.  Neljä muskettisoturia aamulla 4.11.2022