Siirry pääsisältöön

Estorian juhannus aka F-pennut syntyivät

Freyan ja Alfan pennut syntyivät perjantaina, juhannusaattona, kuten olin jo etukäteen hieman ounastelutkin. Niin kutsuttu avautumisvaihe alkoi jo torstai aamuna, kun Freya muuttui levottomammaksi ja hakeutui toistuvasti omaan rauhaan makuuhuoneen pentulaatikkoon. Freya hengaili pentulaatikossa melkein koko torstain pääasiassa nukkuen ja aika-ajoin pesää tehden ja läähätellen. Apukäsille, toisin sanoen tulevan sijoituskodin omistajalle, laittelin päivän mittaan viestiä ja tilannetietoja. Aluksi hieman pelkäsin, että Freya ehtisi synnyttää pentunsa ennen apukäsien saapumista (edellisellä kerralla neidin avautumisvaihe oli nopeasti ohi), mutta pian kävi ilmi, että tällä kertaa Freyan synnytys tulisi muistuttamaan äitinsä Ruskan synnytystä, jossa avautumisvaihe kesti lähes vuorokauden. Freyalla ei toisin sanoen ollut mikään kiire ryhtyä tositoimiin,vaan tuleva äiti keräili kaikessa rauhassa voimia niin, että myös apuvoimat ehtivät hyvin paikalle. Katselimme illalla kaikessa rauhassa jopa elokuvan ja päätimme sitten mennä nukkumaan, kun Freya ei näyttänyt ryhtyvän vielä tuumasta toimeen.

Hengailua muutama päivä ennen synnytystä

Helteen pakoilua viileässä pikkumökissä

Nova varmisti pentulaatikon olevan toimintakunnossa

Pari päivää ennen synnytystä

Freya hengaa Dafnen ja Avernan kanssa

Nukkumisesta ei yön aikana omalta osaltani tullut yhtään mitään, koska Freya kaipasi koko ajan enemmän ja enemmän huomiota. Yritin jonkin aikaa nukkua tytön kanssa lattialla, mutta lopulta päädyimme molemmat sänkyyn peittojen alle. Kävimme myös monta kertaa ulkona, kun Freya valmistautui h-hetkeen suoltaan tyhjennellen. Liikunta myös auttaa supistuksiin, joten tästäkin syystä ajattelin, että ulkoilu tekisi hyvää melkein koko päivän pentulaatikkossaan kyhjöttäneelle Freyalle. 

Freya keräämässä voimia

Olin jo henkisesti valmistautunut siihen, että saisimme odottaa synnytyksen kunnollista käynnistystä aamuun, mutta aamuyöstä alkoi kuin alkoikin tapahtua. Viideltä bongasimme ensimmäisen selvän supistuksen, joita alkoi tulla nopeaan tahtiin. Supistukset olivat todella voimakkaita, mutta pentua ei näkynyt, vaikka osan supistuksista saattoi tulkita työntösupistuksiksi. Lähdinkin Freyan kanssa uudelleen ulkoilemaan. Otin pentulaatikosta varmuuden vuoksi myös pyyhkeen matkaan siltä varalta, että pentu syntyisi ulkoilun aikana. Tällä kertaa Freya tosin oli leimautunut crocsien sijasta tähän kyseiseen pyyhkeeseen ja koko ulkoilun ajan Freya piti pyyhkeestä hampaillaan tiukasti kiinni varmistaen, etten vahingossakaan varastaisi sitä itselleni.

Ulkoilun jälkeen supistukset jatkuivat voimakkaina, mutta mitään ei vieläkään tuntunut tapahtuvan, vaikka Freya näytti yrittävän työntää pentua ulos. Pentua ei tunnustelemalla myöskään tuntunut missään lähettyvillä, joten kuuden jälkeen lähdimme uudestaan ulkoilemaan. Juoksimme pari kertaa pihalla lipputangon ympäri ja palasimme sitten sisälle. Tässä kohtaa voimakkaiden supistusten alkamisesta oli jo melkein puolitoistatuntia. Aloin jo hermostua, koka Somerolla lähin päivystys on tunnin ajomatkan päässä, joten mottonani on ollut lähteä lääkäriin liian aikaisin kuin liian myöhään. Aloinkin valmistautua potentiaaliseen lääkärireissuun ja otin yhteyden Raision Vettoriin. Juuri kun sain jonkun puhelimen päähän, ensimmäinen pentu pullahti ulos ja kiireessäni auttaa Freyaa, taisin hieman epämääräisesti pahoitellen lyödä luurin korvaan lääkärille. 

Ensimmäisenä maailmaan saapui klo 6.20 pentueen pienin poika, 152 grammaa painanut vaaleanruskea ja pienellä otsatähdellä koristeltu Estorian Freija's Midsummer Charm. Pentu oli aavistuksen nuutuneenoloinen oltuaan oletettavasti jo jonkin aikaa synnytyskanavassa. Charmi alkoi kuitenkin reippaasti imeä ja vaikutti kaikin puolin elinkelpoiselta pikkupennulta. Autoin Freyaa napanuoran katkaisemisessa ja pennun kuivaamisessa saadakseni ilmatiet varmasti kunnolla auki. Mutta lähtökohtaisesti Freya olisi varmasti hoitanut kaiken aivan itsekin, niin tunnollinen luonnonlahjakkuus tämä äiti on. 

Ensimmäinen pentu ulkona

Seuraavan pennun supistukset alkoivat aika nopeasti uudestaan ja klo 6.55 syntyi toinen vaaleanruskea poika hieman isommalla valkoisella otsatähdelle varustettuna ja painaen 178 grammaa. Tältä pojalta Freya sai muistaakseni napanuorankin itse katki, mutta autoin jälleen kuivaamisessa varmistaakseni pennun ilmateiden varmasti olevan auki. Tältä pennusta lähti heti Charmia enemmän ääntä, kun kuivasin poikaa voimakkaasti. Hieman liekkiä muistuttavan otsamerkin perusteella nimesin pojan Estorian Freija's Midsummer Fireksi. 

Toinenkin pentu ulkona

Kolmatta pentua jouduimme odottamaan pidempään. Supistukset alkoivat kyllä nopeasti uudestaan, mutta pentua ei kuulunut ja valmistauduin jälleen soittamaan eläinlääkärille. Onneksi hätäilin turhaan ja klo 7.46 syntyi erityisen odotettu tyttö, Estorian Freija's Midsummer Magic, hieman tummemman ruskea tyttö pienellä otsatähdelle ja valkoisella hännänpäällä dipattuna ja painoa 187 grammaa. Tämä tyttö sai tavata heti tulevan omistajana, sillä neiti pääsee sijoitukseen apukäsinä toimineen Rosan luokse Poriin ja hänen nimekseen tulee Myy.  

Viimeinen pentu syntyi niin nopeasti, että emme ehtineet edes ensin tajuta pennun jo putkahtaneen ulos. Estorian Freija's Midsummer Night oli koko joukkion kookkain, 193 grammaa, ja kauttaaltaan tasaisen ruskea äitinsä tavoin. Magicin ja Nightin syntymän Freya hoiti todella hienosti katkaisten napanuorat ja huolehtien pentujen kuivaamisesta. Hetken aikaa elättelin tämän kaksikon jälkeen vielä toiveita viidennestä pennusta, koska liikkeiden perusteella olin aiemmin viikolla arvioinut pentuja olevan 5 kappaletta, mutta ilmeisesti pentujen hieman suurempi koko ja erikoiset asennot olivat onnistuneet minua hämäämään. Lopullinen saldo olikin 3 poikaa ja 1 tyttö. Kahden pojan tilanne on kotien osalta tätä tekstiä kirjoittaessani vielä hieman epävarma, mutta eiköhän kaikkien poikienkin kodit tässä nopeasti varmistu. 

Kaikki neljä ulkona

Tämä nelikko on Estorian F-pentua ja äitinsä kunniaksi olin jo aikoja sitten päättänyt nimetä pennut tyylillä "Freija's jotakin". Koska syntymä osui juhannusaattoon, halusin ottaa myös tämän nimissä esille, minkä takia syntyi hieman poikkeuksellisen pitkät mutta toivottavasti kuitenkin kauniit nimihirviöt. Koska tapanani on aina antaa pennuille aina myös työ-/lempinimet, kutsun poikia nimillä Charmi, Fire ja Nike. Myy-tytöllä on ollut nimi jo viime syksystä lähtien. Jahka päätän kuka poika muuttaa minnekin, omistajat päättävät luonnollisesti lopullisen kutsumanimen. 

Siisti rivi vielä hieman märkiä pentuja

Charmi on tällä hetkellä epävirallinen suosikkini, koska poika on porukan pienin ja ehdottomasti jästipäisin. Jos yritän saada pojan syömään paremmista nisistä, Charmi joko suoraan kieltäytyy tai vaihtaa hetken päästä suuhun paremmin sopivaan pikkunisään. Toisaalta miksi sitä pakottaa poikaa syöpöttelemään, jo hän kuitenkin kasvaa tasaisesti. Eikä olisi muuten ensimmäinen pentu, joka aloittaa muita pienempänä vain kiriäkseen lopulta muut kiinni ja jopa menemällä ohi. Jännityksellä odotan, miten nelikko tästä kasvaa ja kehittyy. Freya hoitaa pennut jälleen esimerkillisesti ja jos lapsukaisten järjestys tai sijainti ei miellytä, äitikoira kyllä kantaa pennut nopeasti oikeaan paikkaan. Pentuhuoneessa on suurimman osan aikaa täysin hiljaista, paitsi silloin kun joku pennuista hieman protestoi tätä Freyan hieman hurjaltakin näyttävää käsittelyä vastaan.Varsinkin Charmi ja Myy tuntuvat päätyvän usein Freyan siirtelyn uhreiksi erkaantuessaan liian kauaksi muista. Pian pennut ovat tosin jo liian isoja tällaista kanniskelua varten, joten Freyan on opittava tuuppimaan pennut haluamaansa suuntaan.

Pari kasaa pentuja


Julkaisen pennuista kuvia instassa ja sen lisäksi yritän saada vähintään kerran viikossa tänne kirjoitettua pentujen kuulumisia. Kannattaa siis seurata ahkeasti sekä blogia että #kennelestorian instatiliä. Mutta näiden viimeisten kuvien myötä, oikein mukavaa sunnuntai-iltaa. 

Estorian Freija's Midsummer Charm "Charmi" syntymäpäivänään


Charmi 1 vuorokauden ikäisenä

Estorian Freija's Midsummer Fire "Fire" syntymäpäivänään


Fire 1 vuorokauden ikäisenä

Estorian Freija's Midsummer Magic "Myy" syntymäpäivänään


Myy 1 vuorokauden ikäisenä

Estorian Freija's Midsummer Night "Nike" syntymäpäivänään

Nike 1 vuorokauden ikäisenä

Myy rentoutuu

Pojat


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Estorian Wind-pennut syntyivät

Seuraava sukupolvi Estorian sammareita näki päivänvalonsa eilen keskiviikkona 9.2.2022. Pentujen äiti on oma kasvattini Netta (Estorian Northern Wind) ja isä Elmo (Tuiskulumen Deputy Dante).

Seuraavat Estorian-sammarit laitettu alulle..?

Kolme vuotta sitten syntyivät ensimmäiset Estorian-samojedit ja nyt on toivottavasti laitettu alulle toinen sukupolvi Estorian-sammareita. Netta (Estorian Northern Wind) treffasi keskiviikkona 8.12. ja perjantaina 10.12. komeaa Elmoa (Tuiskulumen Deputy Dante).

Hyvästien aika

Pennut täyttivät keskiviikkona 8 viikkoa ja nyt on koittanut hyvästien aika. Tätä kirjoitellessa onkin kyyneleet silmissä ja useammat itkut on tämän viikon aikana saanut jo itkeä. Keskiviikkona lähti omaan kotiinsa Fiona, torstaina Kerttu, perjantaina Puppe, lauantaina Hymy ja nyt sunnuntaina Niva. Enää vain Mila on täällä arkea sekoittamassa ja ilahduttamassa, mutta myös tämä viimeinen neiti pääsee uuden omistajansa luokse ensi viikolla. Pennut ovat onnistuneet pitämään kasvattajatätinsä kiireisenä viime hetkille asti ja siksi tämä viimeinen blogipostaus tulee blogiin vasta nyt. Kaikista näistä pennuista varmasti kuullaan vielä monen monituista kertaa, mutta tämä pentublogi hiljenee pikku hiljaa näiden postausten osalta. Tämän tekstin myötä on nimittäin aika sanoa näkemiin Estorian Wind-pennuille. Alla olevat seisomakuvat on otettu viime viikon lauantaina ja pentuselfiet otin pentujen kanssa keskiviikkona 8-viikkois "synttäreiden" kunniaksi. Ylin kuva on otettu viime sunnunt