H-hetkeen valmistautumista kaiken kiireen keskellä

Nova 8 viikkoa tiineyttä takana





Tänään käynnistyi tiineyden viimeinen viikko. Olen yrittänyt saada työjuttuja vauhdilla pois alta, että saisin rauhassa keskittyä pelkästään Novaan ja pentuihin, mutta ensi viikolla on vielä tulossa viimeiset kokeet ja esseet tarkistettavaksi, eli kiirettä pitää. No, mikäs sitä on istua pentulaatikossa ja tarkistaa kokeita. Novan vatsa alkaa olla jo ihan muhkeassa kunnossa ja pennut liikkuvat niin aktiivisesti, että liikkeet voi helposti nähdä paljaallakin silmällä. Yritin saada niistä vähän videokuvaakin, mutta se ei oikein onnistunut. Pitää yrittää varmaan vielä myöhemmin uudestaan. Eilen harjailin Novaa oikein urakalla ja hyvin on vatsan seudulta ruvennut karva irtoamaan. Sunnuntaina olisi  vuorossa Novan pesu, mutta saa nähdä, miten puhtaana saan tytön pidettyä. Ehdin jo innostua pakkasesta ja lumesta, mutta tottakai sää muuttui ja nyt ulkoilu tuo sisälle taas kaiken kuran ja lian Novan tassujen mukana. Pidetään kuitenkin peukkuja, että talvi palaisi takaisin ensi viikoksi ja Nova saisi tassutella puhtaassa lumihangessa. Maitobaari olisi pennuille varmasti paljon maittavampi, jos emon vatsa pysyisi kunnolla puhtaana.

Maitobaarin esittelyä





Novan omat ruokahalut ovat viimein hieman tasaantuneet. Nyt neiti ei ole enää niin kärkäs varastamaan kaikkea, mihin silmänsä iskee. Kyllä ruoka silti edelleen maistuu erinomaisesti, mutta pahin "mun-on-pakko-saada-ruokaa-heti-anna-tänne" vaihe taitaa olla ohi. Ulkoilukin on ruvennut tapahtumaan hitaammissa merkeissä, mikä ainakin podengojen näkökulmasta on ihan mukava asia - podengot ovat nimittäin alkaneet karsastaa kylmää ja märkää metsää ja ihan mielellään tekevät välillä pikkusen lyhyempiä lenkkejä. Freyaa tuntuu Novan vatsa muuten kiinnostavan todella paljon ja muutaman kerran Nova on tosissaan ärähtänyt Feyfeylle, kun neiti on tunkenut kuonoaan uteliaana liian liki. Ärtyisä fiilis seuraakin Novaa edelleen, mutta se sallittakoon, onhan tytöllä jo aika tukalat oltavat vatsansa kanssa. Pääasiassa Nova nukkuisi, mutta mukavien asentojen löytäminen on jo haastavaa... eikä asiaa auta yhtään se, ettei arvon neiti vieläkään pääse mielipaikkaansa sängyn alle nukkumaan :) Voi pientä raukkaparkaa, kun emäntä vie viimeisetkin ilonpoikaset typerillä säännöillään.

Novalas


Tämän viikon ajan olen yrittänyt saada kaiken valmiiksi synnytystä varten. Kävin lainaamassa kirjastosta "Parempaan pentutulokseen" - kirjan, joka on uskollinen ja luotettava tuki ja turva jokaisen synnytyksen yhteydessä. Ehkä joskus vielä panostan ja ostan sen ihan omaksi asti. Pentulaatikon sain mukaani viime viikonloppuna ja sen takaseinään maalailin alkuviikosta kennelimme nimen. Kävin vartavasten maalin ostamassa ja totta kai se unohtui autoon yöksi niin, että se oli ehtinyt kokonaan jäätyä. Sitten vaan koko pieni pullo kuumaan veteen hautumaan, niin sain sen sulatettua. Maalamisessa meni oma aikansa, mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tänään olen laittanut pentuhuoneen aka keittiön kuntoon niin, että pentulaatikossa ja sen läheisyydessä on kaikki tarpeellinen: talouspaperia, revittäviä sanomalehtiä ja lakanoita, uusilla paristoilla varustettu vaaka, muistiinpanovälineitä, kertakäyttöhanskoja, desinfiointiainetta jne. Kynsilakat pitää vielä kaivaa esiin pentujen merkkaamiseksi ;) Joulun takia tunnelmaa tuomaan piti tietysti laittaa vielä jouluvalotkin ikkunaan. Sanomalehtiä olen keräillyt taas jo pidemmän aikaa, sillä yleensä laitaan niitä lakanoiden alle vielä lisää imukykyä tuomaan. Tänään kulutinkin aikaani poistamalla lehdistä ison kasan niittejä. Kuinka kaipaankaan vanhoja kunnon hesareita, joissa ei niittejä ollut lainkaan. Lakanoita onneksi riittää kiitos Novan edellisten pentueiden ja odottamassa on myös yksi isompi lakana, jonka saan sitten h-hetkellä viritettyä pentulaatikon katoksi, koska Nova yleensä haluaa pesäntekovaiheessa kunnon piilopaikan itselleen.

Niitti saldoa

Revittävää ja pentulaatikon alusia

Pentulaatikko... alimpana on pressu lattiaa suojaamassa

Pentuhuone :)

Viime viikonloppuna pappani, joka muuten rakensi meidän pentulaatikkomme, aiheutti vakioleipomossaan pientä jännitystä. Hän oli nimittäin siellä kertonut myyjälle, että meillä odotetaan "ultran tuloksia." No myyjä oli tietysti heti ollut, että "Oikeastiko?" Luonnollisesti onnittelut olivat olleet jo kielenpäällä, kun pappa oli hämmentänyt soppaa jatkamalla. "Juu. Odotetaan, montako on tulossa." Myyjän silmät luonnollisesti tästä olivat pyöristyneet ja hän oli jälleen kysynyt. "Oikeastiko?" Pappa tähän tyynesti nyökkäsi ja kertoi. "Viittä tai kuutta ounastellaan." Voin vain kuvitella myyjän ilmeen tässä vaiheessa, kunnes pappa viimein pääsee kertomuksensa huippukohtaan ja lisäämään. "Nimittäin koiranpentuja." 😂 Sai kyllä kuulla myyjältä kunniansa, mutta kyllähän nämä melkein kuin mamman ja papan lapsenlapsenlapsista käyvät, vai kuinka =D Nova ainakin on sitä mieltä.




Kommentit

Suositut tekstit