Paljon on mahtunut kahteen viikkoon
Nyt on ihan huono omatunto siitä, etten ole tätä blogia päivittänyt kahteen viikkoon. Mutta kaikennäköistä on ehtinyt tässä välissä tapahtua. Kämpässäni alkoi kylppäriremontti, mikä on pistänyt kaikenlaiset suunnitelmat vähän uusiksi ja aiheuttanut hermojen kiristymistä. Siru ja Nefi ovat olleet jo pari viikkoa vanhemmillani hoidossa ja Windy puolestaan mammalle ja papalle seuraa pitämässä. Siru ja Nefi erityisesti oli pakko saada rempan alta pois, etteivät tytöt tappelisi vieraiden ihmisten rampatessa kämpässä. Pennut eivät onneksi ole olleet tilanteesta mitenkään stressaantuneita, kun saimme aikataulut rempat osalta niin sumplittua, että pennut olivat pahimpien melujen aikaan poissa kämpästä.
Viimeinen podepentukin on lentänyt pesästä. Alvin lähti omaan kotiinsa sunnuntaina 27. elokuuta. Alunperin pojan piti lähteä kylläkin jo samanviikon perjantaina, mutta mentyämme mökille, jätkä päätti syödä jotain sientä ja seurauksena lääkärireissu. Alvin meni todella nopeasti huonoon kuntoon, kuolasi, oksenteli ja ripuloi. Lääkäriin päästyämme ruumiinlämpökin oli laskenut selvästi alle normaalin, niinkin alhaiseksi kuin alle 35 (normaalisti pentujen lämpö on yli 38 astetta). No poika jäi sitten yöksi tiputukseen ja lämpöhoitoon ja sain sitten epelin haettua seuraavasta aamusta takaisin kotio. Sunnuntaina uudet omistajat tulivat sitten poikaa hakemaan ja nyt Alvin on Looby-serkkunsa luona pojalle seuraa pitämässä :) Aika paljon näyttää some olevan vastaavia tarinoita tällä hetkellä pullollaan eli muistakaapa olla sienien kanssa varovaisia!
Sisulla ikää on tänään jo huimat 7-viikkoa. Pari viikkoa sitten poika sai sirun niskaan ja lääkäriltä terveet paperit. Pojasta on kuoriutunut kuluneiden parin viikon aikana aivan uskomattoman söpö ja suloinen kaveri. Nimeään poika tottelee kuin vanha tekijä, tai viimeistään ruokakippojen kolina saa pojan oikein juoksemaan luokse. Kovasti poika keikistelee ja kerjää huomiota, hyppii vastaan ja antaisia hampaidentäyteisiä pusuja. Sisu osaa välillä rauhoittua kuuntelemaan, mutta virtaa riittää eivätkä varpaat tai housunlahkeet saa olla ikinä rauhassa. Sylissäkin Sisu viihtyy hyvin ja antaa kauniisti leikata kynnet eikä pesu tai föönäyskään ole aiheuttanut tappeluja. Freya ja Gaia ovat olleet oikein tosikavereita Sisulle ja välillä täällä kotona on sellainen kuhina, kun pennut painivat keskenään ja Novan kanssa. Viikonlopun aikana Sisu pääsi toistamiseen Mäntsälään ja siellä poika onnistui tippumaan suihkulähteeseen ja kastelemaan itsensä oikein kunnolla. Ei se onneksi menoa kovin pitkäksi aikaa hidastanut. Poika tapasi myös tulevan perheensä. Tulevana viikonloppuna Sisu muuttaa ensin kasvattajansa luo Espooseen ja sieltä sitten lopulta uuden perheensä luo Tampereelle. Kauhea ikävä tulee jo nyt, mutta toisaalta on kyllä kiva, että meidän elämä tästä pikku hiljaa pääsee rauhoittumaan. Tai no, miten sen nyt ottaa. Jääväthän Freya ja Gaia tänne huolehtimaan, ettei vauhti ihan heti lopu.
Alla taas hieman kuvia :)
Tällainen ruikku Sisu on pestynä =D
Viimeinen podepentukin on lentänyt pesästä. Alvin lähti omaan kotiinsa sunnuntaina 27. elokuuta. Alunperin pojan piti lähteä kylläkin jo samanviikon perjantaina, mutta mentyämme mökille, jätkä päätti syödä jotain sientä ja seurauksena lääkärireissu. Alvin meni todella nopeasti huonoon kuntoon, kuolasi, oksenteli ja ripuloi. Lääkäriin päästyämme ruumiinlämpökin oli laskenut selvästi alle normaalin, niinkin alhaiseksi kuin alle 35 (normaalisti pentujen lämpö on yli 38 astetta). No poika jäi sitten yöksi tiputukseen ja lämpöhoitoon ja sain sitten epelin haettua seuraavasta aamusta takaisin kotio. Sunnuntaina uudet omistajat tulivat sitten poikaa hakemaan ja nyt Alvin on Looby-serkkunsa luona pojalle seuraa pitämässä :) Aika paljon näyttää some olevan vastaavia tarinoita tällä hetkellä pullollaan eli muistakaapa olla sienien kanssa varovaisia!
Sisulla ikää on tänään jo huimat 7-viikkoa. Pari viikkoa sitten poika sai sirun niskaan ja lääkäriltä terveet paperit. Pojasta on kuoriutunut kuluneiden parin viikon aikana aivan uskomattoman söpö ja suloinen kaveri. Nimeään poika tottelee kuin vanha tekijä, tai viimeistään ruokakippojen kolina saa pojan oikein juoksemaan luokse. Kovasti poika keikistelee ja kerjää huomiota, hyppii vastaan ja antaisia hampaidentäyteisiä pusuja. Sisu osaa välillä rauhoittua kuuntelemaan, mutta virtaa riittää eivätkä varpaat tai housunlahkeet saa olla ikinä rauhassa. Sylissäkin Sisu viihtyy hyvin ja antaa kauniisti leikata kynnet eikä pesu tai föönäyskään ole aiheuttanut tappeluja. Freya ja Gaia ovat olleet oikein tosikavereita Sisulle ja välillä täällä kotona on sellainen kuhina, kun pennut painivat keskenään ja Novan kanssa. Viikonlopun aikana Sisu pääsi toistamiseen Mäntsälään ja siellä poika onnistui tippumaan suihkulähteeseen ja kastelemaan itsensä oikein kunnolla. Ei se onneksi menoa kovin pitkäksi aikaa hidastanut. Poika tapasi myös tulevan perheensä. Tulevana viikonloppuna Sisu muuttaa ensin kasvattajansa luo Espooseen ja sieltä sitten lopulta uuden perheensä luo Tampereelle. Kauhea ikävä tulee jo nyt, mutta toisaalta on kyllä kiva, että meidän elämä tästä pikku hiljaa pääsee rauhoittumaan. Tai no, miten sen nyt ottaa. Jääväthän Freya ja Gaia tänne huolehtimaan, ettei vauhti ihan heti lopu.
Alla taas hieman kuvia :)
Tällainen ruikku Sisu on pestynä =D
Kommentit
Lähetä kommentti