7 viikkoa takana, enää pari edessä, haikeus jo iskee

Jälleen on yksi viikko kulunut ja olemme lähempänä pentujen luovutusikää. Kaikki kolme tulevat hyvin todennäköisesti lähtemään saman viikonlopun aikana eli siinä onkin oikein shokkihyvästit edessä. Toisaalta nämä ovat sellaisia pikku piraijoita ja joka paikkaan tunkevia riehujia, että ihan mukava palata takaisin normaaliin elämään. Mutta näitä pentuja tulen kaipaamaan varmasti moneen otteeseen, niin persoonallisia ja sosiaalisia touhottajia kaikki kolme ovat. Onneksi Mei tulee ainakin hoitoon useaan otteeseen ja pahinta ikävää tulee heti pentujen lähdettyä näillä näkymin lievittämään edellisen pentueen iki ihana ewokki aka Myytti. Tähän postaukseen alkuun taas pentujen viikkopotretit, jotka onnistuivat huomattavasti paremmin kuin viime viikollla. 

ESTORIAN HELLION FAIRY QUEEN

MEI



ESTORIAN HECTIC GOBLIN KING

BRUTUS BARTHOLOMEUS HERCULES aka BRUTUS



ESTORIAN HEROIC ELF KING

MILO



Kuten viikkopotrettien nimistä kenties huomasitte, nyt olen myös tehnyt päätökset poikien kodeista. Molemmat pojat lähtevät siis Helsinkiin, kuten aiemmin taisin jo kirjoittaa. Milo eli Elf muuttaa siskoni kaverille ja Brutus eli Goblin pääsee jakamaan kodin Freyan pojan Rickyn kanssa. Ihana Mei tosiaan muuttaa Tampereelle ja saa kaverikseen Freyan tytön (ja Rickyn siskon) Myyn. Aivan mahtavaa, että pennut pysyvät "melkein kuin perheessä", kun pääsevät aikaisempien kasvattieni omistajien luokse asumaan ja Milon/Elfin tapauksessa viettämään varmasti runsaasti aikaa Daimin ja Pepsin kanssa. Kasvattajasta on tietenkin parasta löytää juuri tällaisia koteja, joiden kanssa tietää yhteistyön pelaavan ja varmasti kuulevansa pennuista senkin jälkeen, kun pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa. Kasvattajana olen myös todella kiitollinen ja ylpeä siitä, että joku haluaa minulta toisenkin kasvatin. Silloin tiedän onnistuneena kasvatustyössäni. Vaikka varmasti olisi edelleen petrattavaa sekä yhdistelmissä että yhteistyössä kotien kanssa, parhaani aina teen ja tällainen kiitos/palaute omasta kasvatustyöstä on parasta mahdollista.


Brutus hurmuri


Mei ruohon seassa piilossa


Pojat riehuu








Voiton taisi viedä Brutus tai ainakin kieltä näyttävä Milo jäi alimmaiseksi


Mei yrittää haukata lehteä




Milo sillalla

Pennut pääsivät tällä viikolla toistamiseen mökille (yllä olevat kuvat pääasiassa mökkireissulta) ja lauantaina ensimmäistä kertaa saunomaan. Ensimmäisellä kerralla pennut saavat olla saunassa vain muutaman minuutin. Kolmikko vaikutti oikein tyytyväiseltä oloonsa, kun saivat nauttia lämmöstä sylissäni istuen. Pienen saunottelun jälkeen uni maistui saunakammarissa, varsinkin kun saunomista oli edeltänyt pitkät leikit ulkona. Milon tuleva koti kävi pentuja myös lauantaina katsomassa. Saimme viettää pentujen kanssa pitkän tovin ulkona, mutta ulkoilut päättyivät Hestian karkureissuun. Hieman vähiin jäivätkin keskustelut Milon omistajan kanssa, kun piti lähteä Hestia-jahtiin. Loppujen lopuksi tyttö oli omatoimilenkillä 4 tuntia! Neiti palasi ihan itse takaisin juostuaan itsensä läkähdyksiin. Jotenkin en jaksanut edes stressata tilanteesta, koska Hestia on tehnyt saman tempun aikaisemminkin. Viimeksi tosin puolitoista vuotta sitten, joten oletin pahimpien karkureissujen olevan jo takanapäin. Ilmeisesti Hestian pitää kerran vuodessa muistuttaa viettiensä olemassaolosta. Hieman surkuhupaisasti Hestia on tuplannut joka kerta karkumatkansa ajan. Ensimmäinen katoamiseen johtanut karkumatka kesti vartin, seuraava puolituntia, seuraava tunnin ja viime vuoden pääsiäisen karkumatka 2 tuntia. Nyt oli vuorossa 4 tunnin reissu, joten seuraavalla kerralla neiti huitelee metsissä varmaankin 8 tuntia. Ihme koira. Harmillisesti Hestia on nyt sterkkauksen jälkeen menettänyt myös kiinnostuksensa pentujen hoitoa kohtaan ja neiti suorastaan ärisee piraijoille, jos nämä yrittävät tulla hänen tassujaan maistelemaan. Tämä on vähän sääli, koska ennen sterkkausta Hestia oli pentujen kanssa todella varma ja suorastaan innokkain hoitaja ja leikittäjä. Toivottavasti osa tästä innokkuudesta vielä palautuisi jahka aikaa sterkkauksesta on kulunut vähän enemmän. 


Väsyneet pennut isoäitinsä vieressä saunakammarissa


Saunan jälkeen nukutti vielä mökissäkin


Milo ihmettelee käpyä




Brutus löysi itselleen kepin




Mei säätää jotain omiaan lehtien kanssa




Brutus


Mei... tämä kuva tuo mieleen Windyn ja Freyan, koska molemmista tytöistä on lähes identtisessä asennossa otettu kuva jossain arkistossa.


Mei seisoskelee

Harjavallassa emme pentujen kanssa ole hirveästi ulkoilleet tuossa pikku pihalla, mutta Somerolla seikkailu onneksi opettaa pennut ulkoilun saloihin. Milo (Elf) tuntuu olevan porukan innokkain ulkoilija ja Brutus (Goblin) puolestaan tykkää ulkoilusta kaikista vähiten. Tämä onkin kaksikon suurin ero. Molemmat ovat hyvin sosiaalisia, mutta ulkona ollessamme Milo ottaa rohkeammin kontaktia ja tykkää tutustua kaikkiin vieraisiin. Jos olemme sisällä, Milo on vähän rauhallisempi ja Brutus sen sijaan täysi sekopää ja todella innokas tapaamaan kaikkia vieraita. Kumpikin siis on kyllä innokkaita ulkoilijoita ja molemmat tekevät niin sisällä kuin ulkona mielellään vieraiden kanssa tuttavuutta, mutta tällainen pieni ero on tosiaan olemassa. Sisällä Brutus on aivan mahdoton säätäjä ja innostuu ihan kaikesta ja ulkona Milo puolestaan säätää ja haluaa syliin antamaan pusuja, sisällä sitten ottaa aavistuksen rauhallisemmin. Mielenkiintoinen ero tässä kaksikossa. Muuten ovat niin samanoloiset pikku tuholaiset. Mei-neitihän on sekopää sekä sisällä että ulkona. Hänen kohdallaan en ole huomannut mitään tällaista selkeää mieltymystä ulkona tai sisällä olemisen suhteen.


Mei istuskelee serkkuni saappaiden päällä




Milo saa korvapesun Nefiltä




Mei ja Brutus


Saapas maistui Mein mielestä hyvältä


Milo ja Brutus


Mei


Milo

Eilen pennut pääsivät eläinlääkärin tarkistukseen ja sirutukseen. Kovasti kolmikko herätti ihailua sekä lääkärissä että hoitajassa. Pojilta löytyivät jo molemmat kivekset. Sydän, silmät ja kaikki muu oli priimaa. Ainoastaan Brutuksesta löytyi jotain pientä huomautettavaa, kun lääkärin mukaan pojalla on tällä hetkellä tasapurenta. Tänään kun katselin itse pentujen suuhun, niin mielestäni osa hampaista menee tasapurennan ja osa saksipurennan puolelle eli eiköhän noi hampaat ihan oikein asetu. Pojalla on tainnut olla vain nopea kasvupyrähdys ja leuat tällä hetkellä pikkuisen eri kehitysvaiheessa. Olisi nimittäin todella huonoa tuuria, jos kolmanteen pentueeseen putkeen tulisi purentavika. Pennut olivat lääkärissä todella reippaita. Brutus ei sanonut mitään edes sirutuksen yhteydessä, mutta Milo hieman protestoi kiljumalla. Mei sai odotusten mukaisesti aikaan suurimman shown, sillä neiti hermostui sirusta ja ennen kaikkea kiinnipitämisestä siinä määrin, että murisi oikein kuuluvaan ääneen. Tältä kolmikolta tuota tempperamenttia löytyy ja tällä viikolla Brutus ja Milo ottivat kertaalleen sen verran tosissaan yhteen, että mietin pitääkö jo ryhtyä erotuomariksi. Jos Dafne pentuja komentaa, niin pennut myös ärrää takaisin. Muita koiria pennut onneksi kunnioittavat siinä määrin, että jos esimerkiksi Freya, Hestia tai Nova ärähtää, luikitaan joko pois tai mielistellään lähes kokonaan selälleen kääntyen.


Pennut ottiat rennosti kopassa eläinlääkärireissun ajan




Mei makoilee milloin missäkin asennossa


Tässä toinen tyylinnäyte Mein makoiluista


Ja tässä kolmas


Pennut siskoni sylissä

Pennut pääsivät eilen ja tänään käymään myös uudestaan koululla. Eilen pennut viihdyttivät musiikinryhmääni ja tänään 8-luokan hissan porukka sai nauttia oppitunnista pentujen kanssa. Pennut tekivät aluksi opetuksesta hieman haastavaa pitämällä kauheaa mekkalaa, mutta kun hetken istuimme kolmikon kanssa, saimme onneksi tunnin asiatkin hyvin suoritettua. Välitunnilla oppilaat jäivät auttamaan viikkokuvien ottamisessa ja saimmekin erityisesti pojista hyviä kuvia. Kiitos kuvia ottaneille oppilaille! Meillä on kuvatessa tapana asettaa etutassut vähän turhan eteen, mikä hieman vääristää neidin rakennetta. Milo ja Brutus ovat puolestaan oikein raamikkaita ja taitavia seisojia. Mein kohdalla on jännittävää nähdä, millaiseksi tyttö kasvaa, koska on veljiään selvästi pienempi, mutta toisaalta hyvin vahvan oloinen, minkä lääkärikin pani eilen merkille. Nätti pentue kaiken kaikkiaan ja toivottavasti kaikki kolme tulevat pyörähtämään koiranäyttelyissä useampaan otteeseen. Maastokisoja ajatellen olemme pieniä vieheleikkejäkin jo leikkineet, vaikka Freyalla on vähän ollut tapana tulla varkaisille ja viedä viehe pentujen nenän edestä. Freya lähti onneksi eilen muutamaksi päiväksi hoitoon, niin päästään treenailemaan vähän lisää. Tänään tosin vieheen kimppuun kävivät vuoron perään Dafne, Hestia ja Averna, mutta kyllä pennutkin saivat osansa. Tällaisia kuulumisia tältä viikolta. Vielä pari postausta tulossa. Sitten pentublogi hiljenee taas hetkeksi.


Pennut koululla

Voiko olla ihanampaa kolmikkoa?


Kalastin vieheellä tänään tällaisen kolmikon


Lopulta vieheleikki sai kaikki kolme väsähtämään









Kommentit

Suositut tekstit