Puolivälissä ollaan

Miten voikin olla, että pennut ovat jo 4-viikkoisia ja olemme pentuajan puolivälissä. Pentujen kehitys yhden viikon aikana on kyllä todella huimaa niin ulkonäön kuin luonteenkin puolesta. Tässä taas nämä työn ja tuskan takana olleet potrettikuvat postauksen alkuun ennen kuin alan käymään läpi viikon tapahtumia.

ESTORIAN WIND OF RAINY RIVERS
narttu, painoa 1695 grammaa, merkkiväri keltainen



ESTORIAN WIND OF STORMY SEAS
narttu, painoa 1595 grammaa, merkkiväri punainen



ESTORIAN WIND OF CLOUDY CREEKS
narttu, painoa 1845 grammaa, merkkiväri vihreä



ESTORIAN WIND OF MISTY MOUNTAINS
"Puppe"

uros, painoa 1755 grammaa, merkkiväri musta



ESTORIAN WIND OF MAGICAL MEADOWS
narttu, painoa 1615 grammaa, merkkiväri sininen



ESTORIAN WIND OF FAIRY FORESTS
narttu, painoa 1750 grammaa, merkkiväri liila

Viime postauksessani kerroin, kuinka pennut muuttuivat hiljaisista ja kilteistä pennuista rääkyviksi raivopäiksi. No nyt on otettu jälleen askel kohti kiltteyttä, eli pennut ovat kuluneen viikon aikana tasaantunet takaisin lähes hiljaisiksi samojedeiksi. En uskalla hehkuttaa muutosta liikaa, etten vain jinxaa tulevaisuutta, mutta kyllä on ihanaa huolehtia samojedipennuista, jotka eivät huuda ja mekkaloi yöllä. Ääntä näistä kyllä lähtee, silloin kun leikit on meneillään, mutta kuluneen viikon aikana pennut ovat yöllä pääasiassa nukkuneet. Parasta on, etteivät pennut rupea huutamaan edes silloin, kun he näkevät minut tai muut koirat kulkemassa pentuhuoneen ulkopuolella. Jos vertaan tilannetta esimerkiksi pentueeseen, josta Netta itse on, niin kyseiset pennuthan eivät suostuneet olemaan lainkaan pentuhuoneessa, vaan lukkojen takana oleminen aiheutti aina ihan tolkuttoman huudon. Nautinkin tästä "hiljaisuudesta" niin kauan kuin sitä kestää. On myös liikuttavaa huomata, kuinka pennut mielellään siirtyvät pentuhuoneen puolelle nukkumaan, vaikka olisivatkin saaneet olla olohuoneessa leikkimässä.

Nyt pennut ovat alkaneet hakeutua jo vähän erilleen nukkumaan

Edelleen nukkuminen maittaa myös tällaisissa kasoissa

Tai tällaisissa kasoissa

Kuluneen viikon alussa, pennut ovat päässeet valloittamaan pentuhuoneen ulkopuolista maailmaa. Silloin kun olen töissä tai esimerkiksi koirien kanssa ulkoilemassa, pennut ovat pentuhuoneessa porttien takana. Jos olen kotona, pentuhuoneen portti on aika pitkälti auki ja pennut saavat halutessaan liikkua olohuoneen puolelle. Olkkarista onkin löytynyt pentujen mielestä paljon kaikkea mielenkiintoista, varsinkin sellaisia pieniä ja vikkelästi liikkuvia karvakavereita. Freya ja Gaia lähtivät perjantaina vanhemmilleni hoitoon (ja Windyn kävi kaverini lainaamassa lauantaina 😂), mutta tilalle tulivat Averna ja Dafne. Varsinkin ensin mainittu on aivan rakastunut näihin uusiin äänekkäisiin ja pehmoisiin vinkuleluihinsa ja tunne tuntuu olevan molemminpuoleinen. Averna on aina valmis pentuja leikittämään ja pennut ovat oikein ihmeissään tästä elohopeaakin nopeammasta sähikäisestä, jonka perässä on mahdoton pysyä. Avernasta ja Dafnesta tulee varmasti täydelliset pentujen leikittäjät jahka pennuilla vielä vähän vauhti tuosta kiihtyy. Molemmat vaikuttavat toistaiseksi sietävän jopa pentujen naskaleita, kun pennut kokeilevat purukalustoaan milloin podengoystäviensä häntään, takamukseen tai poskeen.

Olohuoneesta löysi Magic näin ihanan pedin itselleen.


Asentoa vain vaihtoi, kun oli niin lokoisat oltavat.

Myös Puppe löysi itselleen uuden lepopaikan

Fairy pääsi hetkeksi sohvalle Dafnen ja Avernan kaveriksi.


Pentujen touhuja on kiva seurata sohvalta käsin

Samalla kun Averna, Dafne ja Nefi ovat päässeet osallistumaan pentujen elämään aiempaa enemmän (viimeksi mainittu on ottanut tehtäväkseen pentujen naamapesut ja lattioiden putsaamisen pissasta), Hestia on joutunut jäähylle pentuarjesta. Hestiahan on ollut pennuista niin riemuissaan, että hän kirjaimellisesti alkoi imettää pentuja. Viikonlopun aikana tilanne kuitenkin eskaloitui siihen, että Hestia alkoi pentuja omimaan ja seurauksena Netta puolestaan menetti hermonsa. Nyt Hestia joutuu viettämään päivänsä makuuhuoneessa kaukana pentutohinoista, sillä muuten täällä on täysi sotatila päällä. Hestia ei tästä tilanteesta varsinaisesti pidä ja nyt kun pennut antaisivat minun nukkua, Hestia piippailee pitkin yötä, kun hän haluaisi niin kovasti "pentujensa" luokse. On noi äidinvaistot podengoilla kyllä ihan omaa luokkaansa.

Vielä viikko sitten onnistui imettäminen yhdessä, nyt ollaan sotapolulla.


Väsähtänyt Cloudy

Rainy ja Fairy pesässä nukkumassa


Pentuhuoneessa sähläämistä

Viikko sitten tarjosin pennuille ensimmäisen kerran jauhelihaa. Nyt olen muutaman päivän ajan sekoittanut jauhelihaan myös turvotettuja nappuloita ja raejuustoa. Ruoka maistuu todella hyvin ja kaikki pennut ovat ihan tolkuttoman ahneita. Ruokailut olivat aluksi äärimmäisen sotkuista puuhaa ja joka ruokailun jälkeen pennut ovat näyttäneet enemmän tai vähemmän murhapaikalta karanneilta. Pikku hiljaa pennut ovat onneksi kehittyneet ruokailijoina. Sen sijaan että pennut kirjaimellisesti uisivat ruoan seassa, nyt ruokaan uppoaa enää vain naama ja tassut. Muutaman hurjan kuvan olen pennuista ruokailun jäljiltä myös somessa julkaissut ja onnistunut säikäyttämään kavereitani, jotka ovat ensi järkytyksessään luulleet pentujen satuttaneen itsensä. Tämä ahneus on onneksi tosi hyvä juttu, sillä vieroituksesta tulee näillä näkymin helppoa ja ruoka tulee maistumaan myös uusissa kodeissa. Tällä hetkellä maito toki edelleen pennuille kelpaa, mutta pikku hiljaa maitobaari saa kokonaan jäädä ja pennut saavat entistä suurempia annoksia kiinteää ruokaa. 

Muutama pelottava ruokakuva





Tänään ruokailu onnistui onneksi jo näin siististi 

Iän myötä pentujen luonteet ovat alkaneet tulla paremmin esiin. Toisaalta osa näistä havainnoista saattaa olla "vanhentuneita" jo ensi viikolla. Tässä kuitenkin muutama huomio, jonka olen kuluneet viikon aikana tehnyt. 

Tässä kuvassa kaikki tytöt

Cloudy ja Fairy ovat tämän pentueen ehdottomat tuittupäät. Aina jos pentuhuoneesta kuuluu rähinää, syylliset ovat lähes poikkeuksetta tämä kaksikko. Joko tytöt rähjäävät keskenään tai kiusaavat sisaruksiaan. Cloudy ei myöskään arastele painia podengojen kanssa ja Novaakin on kiva ärsyttää, vaikka tämä mummokoira kuinka ärisisi varoitukseksi. Fairy haastaa puolestaan minua, hyökkäilemällä milloin käteni, milloin jalkani kimppuun. Fairy on myös todellinen jäärä. Jos neiti ei halua jotain tehdä, niin sittenhän sitä ei tehdä. Hyvä esimerkki tämän päivän kuvaussessio, jonka aikana Fairy kyllä teki kaikkea muuta kuin yhteistyötä kanssani hyvän kuvan saamiseksi. Cloudy osoittaa puolestaan jääräpäistä luonnettaan heti kun harja tulee esiin. Olen nyt muutaman kerran yrittänyt pentuja totuttaa harjaamiseen ja joka kerta Cloudy aloittaa ihan tajuttoman murinan ja ärhentelyn. Kenelle tämä tyttö lopulta päätyykään, joutuu siis tekemään melkoisen työn saadakseen tytön pitämään harjaamisesta. Fairykaan ei harjaamisesta ihan hirveästi ole välittänyt, mutta syynä on ollut pikemminkin neidin kiire päästä tutkimaan paikkoja. Fairy onkin vähän sellainen säätäjä, joka ottaa mielellään myös juoksuaskelia... ainakin silloin, jos kasvattajatäti yrittää ottaa syliin kesken kivan leikin.

Cloudy ja Fairy poseerasivat yhdessä


Fairy ruokailun jälkeen naama punaisena

Myös Cloudy on osannut ruokailussa sotata naamansa


Cloudy ja unikaveri

Herttaisesta Stormysta on myös ruvennut löytymään aiempaa enemmän tulta ja tappuraa. Neidistä on tullut pienimuotoinen komentelija eli tyttö hakee huomiota haukkumalla. Huomiota haetaan minulta, mutta myös esimerkiksi podengoilta. Nettaa Stormy ei ainakaan minun nähteni ole hirveästi komennellut, mutta eiköhän sekin hetki ole vielä edessä. Stormy on myös edelleen satavarma pusukone, eli aina kun neidin ottaa syliin, tietää saavansa pusuja. Muutkin pennut mielellää edelleen pusuja antavat, mutta Stormy on valmis antamaan pusuja, vaikka olisi vauhti päällä ja muuta tekemistä. Itsenäisestä Rainysta on kehittynyt eloisa säätäjä, joka mennä touhottaa pitkin kämppää podengojen tai sammarien perässä, mutta välillä myös ihan omilla seikkailuillaan ja tutkimusmatkoillaan. Rainy tuntuu mielellään haastavan Avernaa leikkimään kanssaan eikä Avernan välillä hieman rajuiksikin yltyvät otteet näytä tyttöä haittaavan. Neidistä tulee tällä hetkellä ehkä kaikista eniten näistä kuudesta mieleen Novan pennut eli Netta sisaruksineen.  

Magic ruoasta tuhruisena


Samoin Rainy

Rainy nukahti jalkojen väliin

Magic on porukan pienimpänä ollut koko tämän ajan vähän altavastaaja ja vielä viikko sitten, huomasin raukan olevan hieman ulalla, jos tyttö eksyi vähän kauemmaksi pentuhuoneesta. Magicia rupesi myös heti hirvittämään, jos päätyi seikkailemaan paljaalle lattialle eikä jaloissa oikein ollut riittävästi pitoa. Viikon aikana on kuitenkin tapahtunut paljon eikä Magic ole enää lainkaan samanlainen herkkis. Muutamana viime päivänä, kun pennut ovat kilpailleet siitä, kuka pääsee syliin, Magic on pienenä ja ketteränä yleensä päätynyt syliin ensimmäisenä. Neidistä on myös kehkeytymässä asennemimmi, joka Cloudyn tavoin protestoi harjaamista... tosin protestoinnin kohteena on Magicin itsensä harjaamisen sijasta kaverin harjaaminen. Puppe on puolestaan kuluneen viikon aikana muuttunut oikein tuimakatseiseksi pikku pojaksi ja välillä voin oikein kuvitella, kuinka poika pudistelee päätään tai pyörittelee silmiään tyttöjen touhuille. Puppekin osaa kyllä säätää ja säheltää, mutta ehkä hieman siskojaan hillitymmin. Tänäänkin illalla tytöillä oli vielä kauhea iltavilli päällä, niin Puppe vetäytyi pentuhuoneen yksinäisyyteen nukkumaan. Poika on myös ollut ruoka-aikoina kotona ja vatsan ympärys on kovaa vauhtia kasvanut.  😂

Magic ruokailun jälkeen

Ja vielä totinen Puppe

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Seuraavan viikon aikana olisi tarkoitus pohdiskella toden teolla, kuka pennuista lähtee mihinkin kotiin. Todennäköisesti tulen päätökset tekemään ensi viikon lopulla, kun kaikki kodit ovat saaneet käydä pentuja katsomassa. Ensimmäinen perhe kävi vierailulla jo maanantaina ja tulevana viikonloppuna tänne olisi tarkoitus tulla kolmen kodin vierailulle. Seuraavana viikonloppuna toivottavasti pääsemme pentujen kanssa reissaamaan mökilleni Somerolle, niin loput kodit saavat tulla sinne kyläilemään. Päättäessäni pennuille lopullisia koteja, kuuntelen aina tulevien kotien toiveita ja suunnitelmia pennun suhteen pohtiessani, mikä koti sopisi millekin pennulle parhaiten. Esimerkiksi tästä pentueesta on lähdössä kaksi pentua sijoitukseen, jolloin on tärkeää huomioda lupaava ulkonäkö luonteen ohella. Yhden pennun kanssa on puolestaan toiveena mahdollisesti terapiakoiratyö, jolloin erityisesti luonne nousee tärkeään rooliin. Yksi pentu lähtee puolestaan Netan kanssa samaan kotiin, jolloin tärkeää on huomioida, kuinka äiti ja tytär mahdollisesti tulevat tulevaisuudessa toimeen. Paljon onkin mietittävää ja siksi näissä päätöksissä meneekin oma aikansa. Toivottavasti onnistun kuitenkin tekemään valinnat niin, että pennut ja kodit sopivat hyvin yhteen.

Näihin mietintöihin on hyvä lopettaa tämä postaus. Ensi viikolla taas jatketaan. Lopuksi vielä kuvat kaikista pennuista... ei vaan enää mitään muistikuvaa, kuka oli kuka. 😅  







Kommentit

Suositut tekstit