Kuudennen viikon kaaos
Viikko vierähti jälleen eteenpäin ja tämän viikon aikana pentujen sisäiset piraijat ja kaaoshirviöt ovat päässeet toden teolla heräämään. Viikkoon on myös mahtunut paljon uutta ja jännittävää, kuten ensimmäinen automatka vähän isompina pentuina (eläinlääkärireissuja ekan viikon aikana ei lasketa) sekä viikonloppu mökillä. Nyt on myös tiedossa, kuka pennuista on lähdössä minnekin päin Suomea. Potrettikuvat ovatkin tällä kertaa vasta tämän postauksen lopussa, missä kerron jokaisesta pennusta lyhyesti havaintojani sekä paljastan pentujen tulevat kotipaikkakunnat.
Fairy ja Cloudy kasvattajatädin kanssa
Lähdimme pentujen ja muiden koirien kanssa mökille perjantaina. Siinä oli hieman pakkaamista, kun yritin muistaa ottaa myös pennuille kaikkea tarpeellista mukaan. Pientä kuumotusta aiheutti auton pakkaamisen jälkeen se hetki, kun yritin käynnistää autoa. Siitä ei nimittäin kuulunut pihahdustakaan. Auton akku on viime aikoina temppuillut ja perjantaina se oli jälleen tyhjentynyt. Onneksi minulla on autossa akun laturi, jolla yleensä nopeasti saa auton takaisin käyntiin. Tällä kertaa akun lataamisessa kesti tosin normaalia pidempään ja mietiskelin siinä istuessani täyteen lastatussa ja koiria täynnä olevassa autossa, tähänkö se matka jäi? Onneksi auto lopulta käynnistyi ja pääsimme lähtemään kohti mökkiä. Jätin kuitenkin suunnitellun kauppareissun tekemättä, sillä en halunnut jäädä minkään kaupan pihalle jumiin koirien, pentujen ja tavaroiden kanssa.
Automatka sujui pentujen osalta oikein hyvin. Pennut saivat matkustaa Netan kanssa samassa häkissä. Välillä sieltä kuului jotain pientä ääntä, mutta pääasiassa pennut vain nukkuivat tyytyväisinä. Hajusta päätellen pari pentua teki myös matkan aikana kakat, mutta näiden siivoamisesta Netta onneksi edelleen huolehti tunnollisesti. Päästyämme mökille rakensin pennuille pienen pentuaitauksen keskelle tuvan lattiaa. Ihan hyvin pennut siellä tuntuivat viihtyvän, vaikka olivatkin joutuneet aivan uuteen paikkaan. Pennut lähtivät tutkimaan oikein innoissaan uutta väliaikaista kotiaan ja erityisen isoon suosioon pääsi mökin kuisti, jonne pennut olisivat useamman kerran halunneet jäädä nukkumaan. Kuudennen viikon alkaessa pentuja hieman vielä epäilytti ulkoilu, mutta mökillä pennut löysivät sisäisen sammarinsa ja pihalla leikkimisestä tulikin pennuille uusi vetonaula. Nyt pennut juoksevat ulos heti kun oven avaa. Mökillä pennut saivat ulkoilla pääasiassa yläpihan pienemmässä aitauksessa, mutta kerran yritettiin lähteä myös alapihalle seikkailemaan. Tästä suunnitelmasta tosin luovuimme, kun alapihaan johtavat kivirappuset olivat niin liukkaat, että ne toimivat pennuille pikemminkin liukumäkenä. 😅
Mökillä pentuja kävivät tapaamassa hyvä ystäväni (myöskin sammarikasvattaja) sekä pari tulevaa kotia. Pennut suhtautuvat kaikkiin vieraisiin tuttuun sammarityyliin eli rapsuttajaksi kelpasi kuka vain. Netta näki myös pitkästä aikaa omaa perhettään, mikä oli varmasti tytölle mukavaa vaihtelua. Neiti alkaa olla todella kypsä tähän pentutouhuun, mutta ei sentään yrittänyt vielä väkisin lähteä omistajiensa mukaan. Sen verran pennut kuitenkin Nettaa tympäisevät, ettei tyttö halua yleensä nukkua missään sellaisessa paikassa, missä pennut pääsevät nopeasti kimppuun. Mielenosoituksellisesti Netta on käynyt tämän viikon aikana myös kolme kertaa tekemässä kakat sohvalleni. Onneksi olemme päässeet eroon Netan löysistä kakoista, niin siivoaminen käy sentään helposti.
Magic ja Puppe
Stormy, Puppe, Cloudy ja Rainy
Stormy, Puppe ja Cloudy
Magic, Rainy, Stormy, Puppe ja Cloudy
Ylhäällä Rainy ja Stormy, alhaalla Cloudy
Edessä Magic, takana Cloudy ja Stormy sekä makoilemassa Puppe
Ulkoilu maistuu pennuille nyt myös täällä Harjavallassa ja pihassani olevan pensaan oksat saavat tällä hetkellä kovaa kyytiä. Pennuilla on tällä viikolla ollut sellainen rytmi, että aamuyöstä joskus 2-3 välillä alkaa huuto ja pennut haluavat ulos. Siellä suurin osa tekee yleensä pissat ja kakat, sitten mennään takaisin sisään ja pienen rapsuttelun jälkeen pennut käyvät uudestaan nukkumaan. Tämä toistuu aamulla puoli seitsämän aikoihin. Onneksi nyt on mennyt useampi yö niin, että tuo aamuyön herätys on kokonaan jäänyt pennuilta välistä ja vasta puoli seitsämän aikoihin halutaan ulkoilemaan. Pennut juoksevat ulos myös aina ruoan jälkeen ja suurin osa kakoista tehdään nyt pihalle. Toki niitä sisällekin tulee, mutta hirveästi en ole niitä joutunut itse siivoamaan. Netta ei tosin kaikkia kakkoja enää ehdi korjaamaan parempiin suihin, sillä pennut ovat ruvenneet nyt myös itse syömään toinen toistensa kakkoja. Nami!
Ruoka on pennuille maistunut hyvin myös tällä viikolla. Hieman olen pohdiskellut, miksi osalla pennuista on karvat silmien ympärillä aika pahasti värjäytyneet. Sitten tajusin, että annoin pennuille useamman päivän ajan nappuloiden sekaan myös raakaa lohta ja lohi helposti värjää valkoista turkkia. Tämä onkin todennäköisin syypää näille punertaville karvoille ja niiden pitäisi haalistua, kunhan en enempää lohta pennuille anna. Toki syynä voi olla myös jokin muu ruoka-aine, mika saa aikaan jotain pientä ja huomaamatonta vuotoa, joka puolestaan värjää tuota turkkia. Toivottavasti karvat kuitenkin pikku hiljaa lähtisivät haalistumaan takaisin valkoisiksi. Valkoinen väri on siitä ikävä, että kaikki värjäymät näkyvät siinä turhankin vahvasti. Sammareillahan turkin värjäytymistä voi aiheuttaa esimerkiksi liiallinen vedellä lotraaminen, jos karvat ovat koko ajan märkänä.
Pennut pääsivät eilen tiistaina ensimmäistä kertaa pesulle. Pentuarjen ja töiden keskellä on ollut niin kiire, etten ole ehtinyt pestä pentuja aikaisemmin jotain pieniä pyllypesuja lukuunottamatta. Pennut ottivat onneksi tämänkin uuden asian melko tyynesti. Ääntä toki saatiin aikaan, mutta mitään isoa sotaa yksikään pentu ei järjestänyt. Aluksi pentuja itse asiassa jopa kiinnosti suihkussa valuva vesi, mutta kiinnostus muuttui inhoksi, kun tämä vesi suuntautui yhtäkkiä pentujen päälle. Magic pisti aluksi pahiten hanttiin, mutta pesun jälkeen raukka ei uskaltanut minuuttiin liikahtaa paikaltaan mihinkään suuntaan. Rainy järkyttyi puolestaan siinä määrin kokemastaan, että hän kiipesi pesun jälkeen parin tyhjän pesuainelaatikon päälle ja melkein nukahti sinne istualteen. Muutkin pennut väsähtivät kokemuksestaan perinpohjaisesti, mutta kylppäristä pois pääsyä seurasi tajuton hepulikohtaus pentujen purkiessa stressiä toisiaan kiusaamalla ja painimalla. Kokeilimme myös pikkuisen turkin föönausta ihmisten hiustenkuivaimella. Sitäkin ihmeteltiin, mutta kukaan ei onneksi näyttänyt säikkyvän, kun pidin puhallustehon maltillisena.
Mutta jälkeenpäin riemu repesi ylimmilleen.
Häkissä alkaa olla ahdasta tälle joukkiolle.
Lääkäriin pennut pääsivät kahdessa sinisessä kevyt kopassa.
ESTORIAN WIND OF RAINY RIVERS
narttu, merkkiväri keltainen
Ihanasta Rainysta on kuuden viikon aikana kasvanut itsenäinen ja sosiaalinen pentu, joka seikkailee innokkaasti uusissa paikoissa, mutta aivan yhtä mielellään neiti tulee myös syliin antamaan pusuja. Lisäksi Rainy osaa aitoon sammarityyliin toisten ärsyttämisen jalon taidon. Välillä vedetään kaveria tosissaan hännästä ja välillä haukutaan hurjasti Windylle, kun ärsytetystä podengosta lähtee niin kauhean kivoja ääniä. Rainylla on huulessa vielä toisella puolella pigmenttikatko, minkä takia tyttö ei välttämättä ainakaan pentunäyttelyissä ehdi pärjäämään, mutta sosiaalisen ja itsenäisen luonteensa ansiosta, uskon neidin toimivan loistavasti esimerkiksi kaverikoirana. Tästä syystä Rainy tulee muuttamaan Nokialle, missä tuleva perhe on suunnitellut kokeilevansa mm. terapiakoira toimintaa.
ESTORIAN WIND OF STORMY SEAS
narttu, merkkiväri punainen
Stormy muistuttaa ulkoisesti paljon äitiään Nettaa. Pieni neiti Stormy on jo 3-viikkoisesta asti osannut seistä niin upeasti paikallaan, että käytännössä jokainen seisomakuva on onnistunut. Tänään neiti kuitenkin pisti tuittupää-vaihteen päälle eikä kuvista meinannut tulla mitään. Aluksi hyvin herttaisesta suukottelijasta on nyt kuoriutunut komenteleva ja itsepäinen sähikäinen, joka haukkumalla komentaa ja haastaa käytännössä kaikkia... tämä haukkuminenkin saattaa olla äidin peruja. Stormy on myös taitava jallittaja. Toisin sanoen leikeissä Stormylla on usein suussaan jokin lelu, jota muut yrittävät saada pois, mutta neidin taidokkaat väistöliikkeet tekevät tehtävästä todella vaikean. Stormy säheltää tällä hetkellä niin energisesti, että aina neiti ei malttaisi edes syliin pysähtyä, mutta onneksi Stormy ehtii edelleen ainakin sen yhden pusun kesken leikinkin antamaan. Stormy tulee muuttamaan äitinsä Netan mukana Vantaalle, missä äiti ja tytär saavat treenata yhdessä haukkumistaitojaan.
ESTORIAN WIND OF CLOUDY CREEKS
narttu, merkkiväri vihreä
Joukkion isoimmasta Cloudy-tytöstä on kuudessa viikossa tullut minun ja podengojen lellikki. Cloudy on Avernan isoimpia faneja ja neiti leikkiikin Avin kanssa jo todella hurjia leikkejä. Cloudy on myös todellinen huomionkerjääjä, joka tunkee perässä joka paikkaan. Eilen neiti halusi myös väkisin sohvalle syliin temmeltämään, kun yritin kirjoitella näitä blogitekstejä. Cloudy on erittäin perso ruoalle ja yleensä tyttö nousee oikein takajaloilleen aitaa vasten seisomaan ja odottamaan, että ruokakuppi tulee nenän eteen. Cloudylla on tällä hetkellä vähän surumielinen katse paksujen ripsiensä ansiosta, mutta surumielisyydestä ei ole tietoakaan silloin kun neiti kerjää minulta haukkuen huomiota tai repii minua hiuksista. Cloudy näyttää tästä pentueesta kaikista vähiten Novalta. Ehkä hieman vaihtelun vuoksi olenkin juuri tämän neidin ulkomuotoon hyvin ihastunut ja päättänyt tytön lähettää sijoitukseen Vantaalle. Cloudy tuleekin vielä moneen kertaan ilahduttamaan (tai ärsyttämään) podengoja valtavalla energiallaan ja painihaluillaan.
ESTORIAN WIND OF MISTY MOUNTAINS
"Puppe"
uros, merkkiväri musta
Puppe on kuluneella viikolla alkanut toteuttaa maailmanvalloitussuunnitelmiaan. Poika ei enää alistu siskojensa riepoteltavaksi, vaan välillä saavat tytöt kyytiä, kun Puppe haastaa siskonsa vetoleikkeihin kanssaan. Pupesta on tullut myös innokas ulkoilija ja poika on jopa pari kertaa raapinut ulko-ovea ja pyytänyt päästä ulos kakalle. Poika todennäköisesti tuleekin oppimaan sisäsiistiksi yllättävän nopeasti. Hiljaisuuden oppiminen voi sen sijaan olla hieman haastavampaa, sillä poika on oppinut nyt todellakin käyttämään ääntään halutessaan jotain. Aina en tietenkään ole varma, kuka pennuista mekkalaa pitää, mutta aika usein olen bongannut juuri Pupen haukkumassa tai toisinaan ulvomassa silloin, kun pennut ovat pentuhuoneessa ja poika haluaisikin olla pihalla. Turussa tuleekin pojan perheellä olemaan kädet täynnä tätä tulevaa pientä pomottajan alkua.
ESTORIAN WIND OF MAGICAL MEADOWS
narttu, merkkiväri sininen
Magic oli pitkään jotenkin sellainen hiljainen ja huomaamaton altavastaaja, mutta tämä viikko toimi kyllä melkoisena herättäjänä tytön suhteen. Magic on kuluneen viikon aikana puhjennut kukkaan niin luonteensa kuin ulkomuotonsa suhteen. Magicista on tullut todella reipas leikkijä ja seikkailija, joka viikonlopun mökkireissulla tutustui pelottomasti niin uusiin paikkoihin kuin pentuja katsomaan tulleisiin vieraisiin. Magic viihtyy paremmin kuin hyvin sekä minun että vieraiden sylissä. Neiti osaa rauhoittua, mutta myös haastaa kavereita leikkiin ja hyökätä Avernan kimppuun. Viikonlopun aikana tulin ottaneeksi myös useamman kuvan, joista jälkeenpäin ihmettelin "kuka pentu näin nätti oikein on", vain todetakseni kuvien olevan Magicista. Magic ihastutti sosiaallisella luonteellaan siinä määrin myös Porin perhetta, että tyttö lähtee nyt sinne sijoitukseen kennel White Jane'sin kautta.
ESTORIAN WIND OF FAIRY FORESTS
narttu, painoa x grammaa, merkkiväri liila
Voi Fairy, Fairy, Fairy... Neiti on ulkoisesti se pentu, joka muistuttaa tällä hetkellä eniten isoäitiään Novaa ja tästä syystä sydämessäni on ollut alusta asti paikka juuri tälle neitokaiselle. Tästä jästipäästä ei kuitenkaan saa ikinä hyviä seisomakuvia, koska neitiä ei huvita poseerata. Neiti tuntuu olevan isoäitinsä tavoin todellinen duracel-pupu. Fairylla on tällä hetkellä niin hirveä meno päällä, että muiden pentujen nukkuessa, Fairy yleensä riehuu yksinään vielä useita minuutteja. Fairy saattaa juosta olkkaria ympäri, repiä leluja tai petityynyjä tai sitten neiti tulee pureskelemaan varpaitani. Syliin Fairy ei tällä hetkellä malttaisi millään rauhoittua. Sylissä neiti viihtyykin parhaiten silloin, kun samalla neidin kanssa leikkii jotain. Fairylla energiaa tulee siis todennäköisesti riittämään enemmän kuin tarpeeksi. Toivottavasti tytön tulevassa perheessä Espoossa riittääkin aikaa neidin kanssa leikkimiseen ja peuhaamiseen. Muuten tulevat huonekalut, verhot ja varpaat varmasti saamaan kyytiä.
Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä tämä postaus lopetella. Enää pari viikkoa ja pennut lähtevät omiin koteihinsa eli loppusuoralla ollaan. Toivottavasti tuleva viikko tuo pentujen elämään jälleen lisää kaikkea uutta ja ihmeellistä.
Kommentit
Lähetä kommentti