Riiviö cloudit ja letkeä Lätty
Estorian Incredible Gremlin
Estorian Golden Sky's Cloudness
Estorian Cloudless Midnight Sun
Estorian Endless Day's Cloudberry
Estorian Little Midsummer Cloudling
Gizmon toinen viikko on kulunut rauhallisissa merkeissä. Herra on vain syönyt ja nukkunut. Painoa on tullut siinä määrin lisää, että herra taitaa olla edelleen isoin podengokasvattini tässä kohtaa, vaikka ei Ruskan pennut tai Dafnen edellisen pentueen Brutus-poika kauaksi ole jäänyt. Herra on silti edelleen lempinimensä Lätyn arvoinen. Pari päivää sitten sain myös kyseenalaisen ilon todistaa, kuinka herra ryömi eteenpäin ja takapäästä tuli patjalle kakkaa kuin pitkä vana hammastahnaa. Dafne oli laatikon ulkopuolella eikä heti päässyt niitä siivoamaan, niin sain tosiaan todistaa tämän "tahna-ihmeen" ihan omin silmin. Muuten Dafne on pitänyt pesän niin puhtaana, että melkein voisi uskoa, että Gizmolta ei kakkaa tulekaan. Kuluneella viikolla Gizmo on ruvennut viihtymään aiempaa paremmin sylissä sekä käsissä ihmeteltävänä. Jos poikaa rapsuttaa korvan takaa, Gizmo painaa oikein päällä vastaan ja selvästi nauttii tällaisesta huomiosta. Järjettömät helteet pakottivat hieman tekemään uusia järjestelyjä ja kuluneella viikolla siirsin Cloudien aitauksen mökin tuvan puolelle ja Dafnen pentulaatikko siirtyi makkariin. Gizmoa kuumuus ei toki ole vaikuttanut haittaavan, pikemminkin päinvastoin, mutta minä pelkäsin pojan saavan lämpöhalvauksen tuon toisen kammarin puolella. Varsinkin kun herra harrasti alkuun niin paljon tuota vilttien ja patjojen alle kaivautumista. Nyt herra onneksi on ihan onnellinen myös patjan päällä. Silmät Gizmolla alkoi rakoilla tänään, joten pikkuhiljaa poika alkaa oikeasti havainnoida maailmaa ja sitten saadaan Lättyyn kunnolla tutustua. Vähän jännitän oppiiko herra kävelemään, kun on niin tukevassa kunnossa. Takajalat tuntuvat liian heiveröisiltä herraa kannattelemaan. 😅 Mutta eiköhän se kävely rupea jossain kohtaa luonnistumaan niin, että Gizmo saa lopulta liittyä cloudien joukkoon.
Nämä seuraavat kuvat on otettu kaikki tänään.
Pientä jännitystä Dafnen ja siinä mielessä myös Gizmon elämään on tosin saatu, sillä Dafne on vuotanut tällä viikolla oudon runsaasti. Alapäästä tulee siis viime viikkoa enemmän näkyvää ja hyvin veristä vuotoa, mikä näillä helteillä sai minut huolestumaan. Kuumetta Dafnella ei ole ollut ja muutenkin tyttö on kaikin puolin hyväkuntoisen oloinen, mutta joskus kohtutulehdus voi muhia hyvinkin petollisesti ja yhtäkkiä koiran kunto vain romahtaa. Olin jo maanantai-iltana yhteydessä keisarileikkauksen tehneeseen Papuvettiin, missä neuvottiin seuraamaan tilannetta. Kun vuoto tuntui vain lisääntyvän tiistaina ja keskiviikkona, soitin lopulta Salon Ehyt-asemalle ja sain ajan torstailla. Koirathan voivat synnytyksen jälkeen vuotaa pitkiäkin aikoja. Jopa pari kuukautta. Keisarileikkauksen jälkeen vuoto kuitenkin loppuu yleensä nopeammin, koska kohtu saadaan leikkauksen aikana yleensä niin hyvin tyhjäksi. Yleensä vuoto muuttuu myös tummemmaksi, mutta nyt Dafnella on ollut edelleen hyvin veristä vuotoa. Tämän takia halusin käydä tarkistamassa tilanteen varmuuden vuoksi lääkärissä. Vuoto hieman ihmetytti ja huoletti aluksi lääkäriäkin, mutta onneksi veriarvoissa ei näkynyt mitään hälyyttävää. Kohdussa oli edelleen nestettä, mutta se on tavallista näin pian synnytyksen jälkeen. Nyt siis vain odotellaan ja tarkkaillaan tilannetta. Myös Dafnen haava punoitti alkuviikosta vielä vähän huolestuttavalla tavalla, mutta nyt se on onneksi jo selvästi parempi heinäkuun helteistä huolimatta.
Lääkärireissulla
Gizmokin viihtyy laatikon kulmissa.
Uudessa pentuhuoneessa näkee peilin avulla koko pentulaatikon.
Dafnen ja Gizmon elämässä on siis ollut pientä jännitystä, mutta cloudeilla on onneksi kulunut viikko sujunut hyvin. Pennut pääsivät viikko sitten sunnuntaina ensimmäistä kertaa ulkoilemaan ja sen jälkeen nelikko on saanut ulkoilla joka päivä helteet huomioon ottaen. Ensimmäinen ulkoreissu oli vähän jännittävä, mutta jokaisen ulkoilun myötä pennut ovat saaneet lisää itsevarmuutta ja nyt nelikko jopa nukkuu oikein mielellään ulkona lammen vieressä olevien puiden varjossa, missä on useimmiten ihanan viileää. Pennut uskaltavat myös lähteä koko ajan laajemmalle alueelle tekemään tutkimusmatkoja. Pennut ovat saaneet seikkailla sekä ylä- että alapihalla. Olen tarkotuksella johtanut pentuja lammesta poispäin, ettei kukaan vielä sinne ole tippunut, mutta veikkaan että ennemmin tai myöhemmin joku sieltä itsensä löytää. Tämä on nimittäin pikemminkin sääntö kuin poikkeus kaikille mökillä seikkaileville pennuille. Vesileikkejä pennut ovat jo saaneet kokeilla, sillä ulkona porukan uni-aitauksessa, on pari isompaa vesikippoa. Toistaiseksi ovat eksyneet niihin pääasiassa vahingossa tai tarkoituksella laitettuna. Olen huomannut, että pennut nukkuvat paremmin, jos kuumalla säällä tassut dippaa ensin veteen. Sen jälkeen uni maistuu kaverien kainalossa. Ulos kuljetan pennut isossa vaatekorissa ja ainakin toistaiseksi kaikki ovat malttaneet hienosti korissa pysyä. Ainakin niin kauan, kun kori on liikkeessä.
Kuumuus on aiheuttanut kuluneella viikolla monenlaisia haasteita. Vaikka kuinka pitää verhot suljettuina ja ikkunat kiinni, mökin lämpötila on noussut päivän edetessä samojedipentujen näkökulmasta ikävän korkeaksi. Teinkin pennuille tällä viikolla toisen aitauksen myös latoon, missä nelikolla on oikein mukavat ja viileät oltavat pahimman helteen aikaan. Tänään kun olin muutaman tunnin poissa kummitytön synttäreillä, laitoin kaikki samojedit pikkumökkiin. Hieman jännitti, nouseeko sielläkin lämpötila, mutta pikkumökki ei pettänyt vaan siellä oli aivan yhtä viileää kuin lähtiessäni. Pennut vetivät siellä täysillä sikeitä, vaikka Nova ja Mila haukkuivat saapumiseni kunniaksi. Paikasta toiseen siirtymisen ohella pentuja on viilennetty myös lammen kylmässä vedessä dipatuilla pyyhkeillä sekä kylmäkalleilla. Toistaiseksi ollaan selvitty, vaikka pieniä haasteita on kyllä ollut. Mila antaa pentujen hyvin pitkälti puuhata omiaan ja käy yleensä vain pikaisesti tarkistamassa, onko kaikki okei.
Märät pyyhkeet pentujen alla
Aitaus lammen vieressä
Kuluneella viikolla cloudit ovat saaneet myös laajentaa ruokarepertuaariaansa. Joka ruokailuun kuuluu tärkeänä osana raaka liha, mutta sen lisäksi nyt on alkanut maistua myös turvotetut nappulat. Nappuloina pennut syövät tällä kertaa POW!-merkkiä. Tätä kyseistä ruokaa en ole aikaisemmille pennuilleni vielä koskaan syöttänyt, mutta ihan hyvin se tuntuu uppoavan. Powin seassa on myös vähän Brit Caren lohi-perunaa. Lisäksi sekoitan nappuloiden sekaan tosiaan mahdollisimman paljon myös raakaa lihaa. Aluksi ihan perus jauhelihaa, sitten kanajauhelihaa ja nyt myös Mushin ja Smaakin eri makuisia raakapullia. Kaikki maistuu pennuille hienosti. Edelleen pennut hakevat huikkia myös maitobaarista. Tänään maitoa haettiin myös Dafnen tisseistä, mutta kyseinen uskalias tempaus päättyi nopeasti, kun Dafne ei oikein arvostanut naskaleita.
Gola ja Mindi taisteli lelusta
Pennut testailevat naskaleitaan nyt ahkerasti joka paikkaan. Jos istun pentujen viereen, kohta joku repii vaatteitani, maistelee jalkaani tai nakertaa crocsiani. Olemme alkaneet treenailla myös harjaamista sekä kynsienleikkuuta ahkerammin ja pennut ovat oikein tyytyväisiä niin kauan, kun saavat samalla maistella sormiani. Välillä pennut tappelevat oikein todenteolla ja muutaman kerran olen miettinyt, pitääkö mennä erotuomariksi. Gola varsinkin on varsinainen riidankylväjä. Kiusaa mielellään erityisesti Sissiä. Daisy ja Mindi ovat edelleen lämmön suhteen kaikista vaativimmat ja Mindi on järjetön murisija, jos tapahtuu jotain, mistä tyttö ei pidä. Tämä nelikko taitaa olla samojedipennuistani kovimmat murisijat tähän asti ja muutenkin ääniskaalaa todellakin löytyy. Sissi on minun pieni sydänkäpyseni. Kaikki neljä viihtyvät sylissä edelleen suhteellisen hyvin, mutta Sissi ihan oikeasti nukahtaa syliin. Välillä tuntuu siltä, että neiti ihan odottaa syliin pääsyä. Neiti nukahtaa lähes samantien, varsinkin jos kävelen samaan aikaan. Liike toimii kuin paras unilääke neiti Sissille. Meidän kahden suhde on suorastaan käsittämätön. Viimeistään tässä vaiheessa minun olisi ollut pakko tuottaa jollekin perheelle pettymys ja sanoa, että tämä tyttö jää kotiin. Sissi on niin vahvasti minun koirani. Sissi hakee myös ihanasti kontaksia lauman muista koirista.
Sylikoira Sissi
Muista koirista puheenollen Gaia on edelleen kaikista innokkain pentujen leikittäjä. Pennutkin lähes juoksevat Gaian perään, jos näkevät tytön jossain. Dafnelta ja Avilta (jolla valeraskauden takia nisissä on ihan vähän maitoa) pennut hakisivat "ruokaa". Hestiakin saa nyt leikittää pentuja ja Nova on selvästi pentujen mieleen. Freyalla ei oikein leikki intoa tällä hetkellä ole, kun tytöllä on juoksu, mutta neiti poliisisoi muita ja vahtii, ettei kenelläkään ole liian kivaa. Sähinää tulee varmasti seuraavina viikkoina riittämään, kun pennut tästä vielä kasvavat ja myös Gizmo liittyy porukkaan mukaan. Alla vielä muutama kuva. Kuvia tuli tähän postaukseen nyt todella paljon, kun en osannut valita suosikkejani.
Gaia ja Sissi
Kommentit
Lähetä kommentti