Huhhuh, mikä viikko
Viime viikonloppuna jäi nyt sitten kokonaan pentublogin päivittäminen, koska olen kuluneen viikon aikana ollut kipeänä. Melkoinen pöpö iski viime perjantaina ja edelleen on aika tappoyskä ja nuha päällä. No voitonpuolella onneksi jo ollaan ja jaksettiin jopa pentujen kanssa lähteä hiihtoloman viettoon Mäntsälään. Päivän myöhässä sain myös vihdoin otettua pennuista viikkopotretit, jotka jäivät kokonaan viime viikolla ottamatta. Tässä siis kahden viikon tauon jälkeen viimein pentujen kuulumisia.
Edellisen päivityksen jälkeen pentujen elämässä on ehtinyt aika paljon sattua ja tapahtua kaikenlaista. Pennut pääsivät viikko sitten torstaina lemmikkikerhon vetonaulaksi koululle. Kerholaisia ei ihan hirveän montaa ollut paikalla, mutta jokaiselle pennulle riitti silti oma henkilökohtainen ihailija. Kerholaiset olivat ihan myytyjä kuusikosta ja puolitoistatuntia (sekä vähän extraa) vierähti niin nopeasti, ettei tosikaan. Kerholaiset lenkittivät myös reippaasti Aidan sillä välillä, kun pennut nukkuivat ja keräsivät voimia. Tätä lyhyttä nukkumatin vierailua lukuunottamatta pennut jaksoivat seurustella hienosti kerholaisten kanssa ja jokaiselle pennulle löytyi oma syli, jossa makoilla ja kerjätä huomiota.
Viime viikonloppuna pennut pääsivät ekaa kertaa myös pesulle. Tai pyllyjä on kyllä pennuilta pesty vähän väliä, mutta nyt pennut joutuivat ekaa kertaa oikein shamppoo-käsittelyyn. Viime pennut olivat ekan pesun yhteydessä ihan järkyttäviä huutajia ja varauduin nytkin henkisesti siihen, että tarvitsen korvatulppia. Mutta vielä mitä! Pieniä itkuja lukuunottamatta pennut suhtautuivat pesuun tyynen rauhallisesti ja jopa föönäys sujui pesun jälkeen. Pennut tuntuivat melkein viihtyvän föönin alla niin kauan, kun saivat olla samaan aikaan sylissä.
Pennut ovat kahdessa viikossa ehtineet muuttua melkoisiksi tehopakkauksiksi. Hereillä ollessaan kaikkea maistellaan ja kaveria vedetään hännästä ja korvasta. Onneksi pennut ovat kuitenkin nukkuneet yönsä todella nätisti ja alistuvat myös siihen, että aina ei voi riehua pentuhuoneen ulkopuolella. Pennut antoivat myös minun sairastaa ilman suuria katastrofeja. Välillä tunkivat sohvan viereen maistelemaan sohvan reunoja ja kerjäämään rapsutuksia. Muutaman kerran nostin pentuja yksittäin myös sohvalle kainaloon, mutta siinä pennut harvemmin malttoivat kovin pitkään olla. Kiire oli aina päästä painimaan kavereiden kanssa. Ulkoilu on pennuille ruvennut myös viimein maistumaan. Eka ulkoiluviikko ei mitenkään kauhean menestyksekäs ollut, mutta nyt pennut hakeutuvat jo ihan itse ulko-ovelle ja kakat tulevat käytännössä melkein aina jo pihalle. Pissoja sen sijaan tulee vähän sinne sun tänne.
Tällä viikolla pennut pääsivät töihin uudemman kerran. Palasin sairaslomaltani torstaina töihin ja pennut saivat kunnian olla yksi harrastepäivän vetonauloista. Alunperin pentupisteelle oli ilmoittautunut 59 oppilasta, mutta lopulta saimme karsittua oppilaiden määrää reiluun 40 oppilaaseen. Oppilaat pääsivät istuskelemaan luokkani lattialle, missä päästin pennut vapauteen. Pennut eivät olleet moksiskaan suuresta ihmismäärästä. Juoksivat vain iloisesti sylistä syliin. 60 minuuttia pennuilla riitti energiaa seurustella ja pentuja rupesi juuri sopivasti väsyttämään siinä kohtaan, kun päivä alkoi olla pulkassa ja oppilaat sai päästää kotiin. Myös pennut pääsivät sen jälkeen kotiin ja yllättäen niistä riitti vielä energiaa lyhyeen ulkonariehumiseen. Sen jälkeen pennut tosin simahtivat kaikki pitkäksi aikaa keittiön aka pentuhuoneen lattialle.
Perjantaina matkustimme sitten koko lauman kanssa Mäntsälään. Teimme välipysähdyksen, minkä seurauksena pennut joutuivat olemaan 5 tuntia autossa. Ilmeisesti pennut kuitenkin nukkuivat koko matkan, sillä pihahdustakaan kuusikosta ei kuulunut. Mäntsälässä pennut saivat heti illalla valloittaa suuren pihan ja lauantaina tutkimusmatkat jatkuivat. Nämä pennut eivät kyllä jää paikoilleen ihmettelemään, vaan seikkailut kattavat kirjaimellisesti koko pihan! Pennut tapasivat myös uusia perheitään, kun neljän pennun omistajat kävivät lauantaina pentuja katsomassa. Vielä pari viikkoa heidän pitää malttaa odottaa, mutta sen jälkeen pennut ovat valmiita lähtemään omiin koteihinsa. Kauheeta kun tulee ikävä jo ajatuksesta. Tulevana tiistaina käydään pentujen kanssa eläinlääkärin tarkistuksessa ja sirutuksessa. Toivottavasti kaikki saavat sieltä terveenpaperit. Sen verran vauhdikasta menoa pennuilla kyllä on, että mitään vikaa eläinlääkärin ei pennuista pitäisi kyllä löytää. 😉
Alla vielä video ulkoilufiiliksistä sekä kuva meidän uudesta pentuhuoneesta. Kompostikehikoiden ja Kärkkäisiltä ostetun pentuaitauksen avulla takkahuone jakautuu näin kätevästi pentujen ja podengojen puoleen.
ESTORIAN EXQUISITE EMERALD aka Emerald
Nimekseni tulee "HILPPA" ja muutan sijoitukseen Askolaan Vappu-samojedin kaveriksi.
ESTORIAN OPULENT OBSIDIAN aka Obi
Nimekseni tulee "JYMY" ja muutan Helsinkiin osaksi isoa lapsilaumaa.
ESTORIAN OUTSTANDING ONYX aka Onyx
Muutan Lahteen osaksi lapsilaumaa ja nimekseni tulee "OLAVI"
ESTORIAN STUNNING SAPPHIRE aka Safiiri
Minä muutan Joensuuhun vanhempieni silmäteräksi ja minun nimekseni tulee "NOVA".
ESTORIAN TEMPTING TIGEREYE aka Tigru
Minusta tulee "ONNI" ja muutan Tampereelle vanhempieni iloksi.
ESTORIAN TRIUMPHANT TOPAZ aka Topaasi
Minun nimekseni tulee "NUKKA" ja muutan Lappeenrantaan vanhempieni riemuksi.
Edellisen päivityksen jälkeen pentujen elämässä on ehtinyt aika paljon sattua ja tapahtua kaikenlaista. Pennut pääsivät viikko sitten torstaina lemmikkikerhon vetonaulaksi koululle. Kerholaisia ei ihan hirveän montaa ollut paikalla, mutta jokaiselle pennulle riitti silti oma henkilökohtainen ihailija. Kerholaiset olivat ihan myytyjä kuusikosta ja puolitoistatuntia (sekä vähän extraa) vierähti niin nopeasti, ettei tosikaan. Kerholaiset lenkittivät myös reippaasti Aidan sillä välillä, kun pennut nukkuivat ja keräsivät voimia. Tätä lyhyttä nukkumatin vierailua lukuunottamatta pennut jaksoivat seurustella hienosti kerholaisten kanssa ja jokaiselle pennulle löytyi oma syli, jossa makoilla ja kerjätä huomiota.
Viime viikonloppuna pennut pääsivät ekaa kertaa myös pesulle. Tai pyllyjä on kyllä pennuilta pesty vähän väliä, mutta nyt pennut joutuivat ekaa kertaa oikein shamppoo-käsittelyyn. Viime pennut olivat ekan pesun yhteydessä ihan järkyttäviä huutajia ja varauduin nytkin henkisesti siihen, että tarvitsen korvatulppia. Mutta vielä mitä! Pieniä itkuja lukuunottamatta pennut suhtautuivat pesuun tyynen rauhallisesti ja jopa föönäys sujui pesun jälkeen. Pennut tuntuivat melkein viihtyvän föönin alla niin kauan, kun saivat olla samaan aikaan sylissä.
Pennut ovat kahdessa viikossa ehtineet muuttua melkoisiksi tehopakkauksiksi. Hereillä ollessaan kaikkea maistellaan ja kaveria vedetään hännästä ja korvasta. Onneksi pennut ovat kuitenkin nukkuneet yönsä todella nätisti ja alistuvat myös siihen, että aina ei voi riehua pentuhuoneen ulkopuolella. Pennut antoivat myös minun sairastaa ilman suuria katastrofeja. Välillä tunkivat sohvan viereen maistelemaan sohvan reunoja ja kerjäämään rapsutuksia. Muutaman kerran nostin pentuja yksittäin myös sohvalle kainaloon, mutta siinä pennut harvemmin malttoivat kovin pitkään olla. Kiire oli aina päästä painimaan kavereiden kanssa. Ulkoilu on pennuille ruvennut myös viimein maistumaan. Eka ulkoiluviikko ei mitenkään kauhean menestyksekäs ollut, mutta nyt pennut hakeutuvat jo ihan itse ulko-ovelle ja kakat tulevat käytännössä melkein aina jo pihalle. Pissoja sen sijaan tulee vähän sinne sun tänne.
Tällä viikolla pennut pääsivät töihin uudemman kerran. Palasin sairaslomaltani torstaina töihin ja pennut saivat kunnian olla yksi harrastepäivän vetonauloista. Alunperin pentupisteelle oli ilmoittautunut 59 oppilasta, mutta lopulta saimme karsittua oppilaiden määrää reiluun 40 oppilaaseen. Oppilaat pääsivät istuskelemaan luokkani lattialle, missä päästin pennut vapauteen. Pennut eivät olleet moksiskaan suuresta ihmismäärästä. Juoksivat vain iloisesti sylistä syliin. 60 minuuttia pennuilla riitti energiaa seurustella ja pentuja rupesi juuri sopivasti väsyttämään siinä kohtaan, kun päivä alkoi olla pulkassa ja oppilaat sai päästää kotiin. Myös pennut pääsivät sen jälkeen kotiin ja yllättäen niistä riitti vielä energiaa lyhyeen ulkonariehumiseen. Sen jälkeen pennut tosin simahtivat kaikki pitkäksi aikaa keittiön aka pentuhuoneen lattialle.
Perjantaina matkustimme sitten koko lauman kanssa Mäntsälään. Teimme välipysähdyksen, minkä seurauksena pennut joutuivat olemaan 5 tuntia autossa. Ilmeisesti pennut kuitenkin nukkuivat koko matkan, sillä pihahdustakaan kuusikosta ei kuulunut. Mäntsälässä pennut saivat heti illalla valloittaa suuren pihan ja lauantaina tutkimusmatkat jatkuivat. Nämä pennut eivät kyllä jää paikoilleen ihmettelemään, vaan seikkailut kattavat kirjaimellisesti koko pihan! Pennut tapasivat myös uusia perheitään, kun neljän pennun omistajat kävivät lauantaina pentuja katsomassa. Vielä pari viikkoa heidän pitää malttaa odottaa, mutta sen jälkeen pennut ovat valmiita lähtemään omiin koteihinsa. Kauheeta kun tulee ikävä jo ajatuksesta. Tulevana tiistaina käydään pentujen kanssa eläinlääkärin tarkistuksessa ja sirutuksessa. Toivottavasti kaikki saavat sieltä terveenpaperit. Sen verran vauhdikasta menoa pennuilla kyllä on, että mitään vikaa eläinlääkärin ei pennuista pitäisi kyllä löytää. 😉
Alla vielä video ulkoilufiiliksistä sekä kuva meidän uudesta pentuhuoneesta. Kompostikehikoiden ja Kärkkäisiltä ostetun pentuaitauksen avulla takkahuone jakautuu näin kätevästi pentujen ja podengojen puoleen.
Kommentit
Lähetä kommentti