Ensimmäisestä viikosta selvitty kunnialla

Estorian Light-pennut täyttivät tänään viikon ja tässä porukan ensimmäiset kunnon potrettikuvat.

ESTORIAN MOONLIGHT
839grammaa, merkkiväri sininen



ESTORIAN STARLIGHT
794grammaa, merkkiväri vihreä



ESTORIAN SUNLIGHT
838grammaa, merkkiväri liila



ESTORIAN TWILIGHT
655grammaa, merkkiväri valkoinen



YHTEISPOTRETTI


Kaikki pennut ovat viikossa melkein tuplanneet painonsa. Twilight on edelleen porukan pienin, mutta kasvanut kuitenkin samaan tahtiin muiden kanssa. Napanuorat ovat irronneet siististi ja pigmenttia on ruvennut ilmestymään mukavasti huuliin ja kuonoon. Myös kynnet ovat kasvaneet niin vauhdikkaasti, että tänään leikkasin ne pojilta ensimmäistä kertaa. Nyt ne eivät ole enää niin neulanterävät, kun pojat kaksin tassuin pumppaavat nisistä maitoa. Kävi oikein sääliksi Lunaa, kun ajattelin niitä äitikoiran paljasta ihoa vasten.


Näinkin rennossa asennossa voi imettää.

Näillä pennuilla on tapana hakeutua tällaiseksi siistiksi riviksi.


Vaihdoin lakanoita pennuille ja siirsin pennut siksi aikaa pyykkikoriin. No Lunan piti tietenkin ängetä samaan koriin heti kaveriksi.


Ylpeä äiti vahtii pentujaan.

Lunalla on ollut tällä viikolla vatsa aika sekaisin, minkä takia tyttö haluaa yölläkin useaan otteeseen ulos. Tämä ei ole mitenkään tavatonta, sillä usein emokoirilla vatsa menee sekaisin istukoiden syömisestä. Myös penturuoka taitaa olla Lunalle vähän turhan vahvaa, varsinkin kun sitä pitää syödä niin isoja määriä maidon riittämisen vuoksi. Muistan kuinka Novalla ja käsittääkseni Novan äidilläkin vatsa oli usein penturuoasta ja pentujen kakkojen syömisestä hieman sekaisin. Toivottavasti Lunan vatsa kuitenkin pian asettuisi, sillä kasvattajalle on kertynyt turhan paljon univelkaa jo tämän ensimmäisen viikon ajalta. Parin tunnin välein heräily on kasvattanut ihan kivasti silmäpusseja. 


Välillä nukutaan tällaisessa epämääräisessä kasassa.


Pyykkikorissa jälleen pentulaatikon siivouksen ajan.


Yksi pentu vetää vielä sikeitä samalla kun muut syövät.


Tässä kuvassa Twilight on ottanut pesäeroa veljistään.


Meinasin kirjoittaa, että tässä on ylpeä Nova pentujensa kanssa, mutta kyseessä on tietenkin Luna. Kyllä on niin äitinsä näköinen äiti-koira taas tässäkin kuvassa.

Myös pennut ovat melkoisia mekkaloitsijoita. Sen verran olen vuosien saatossa tottunut sammari pentujen äänekkyyteen, etten enää ihan jokaiseen ääneen reagoi. Nyt pentuhuoneesta on kuitenkin kuulunut niin karmaisevia ääniä, että välillä olisi voinut luulla jonkun pennuista vähintäänkin tekevän kuolemaa. Aluksi en oikein osannut paikallistaa äänen lähdettä, mutta nyt olen melko varma kaikkein pahimpien äänien tulleen yhdestä ja samasta pennusta, Starlightista. Tämä pentu on tällä hetkellä melkoinen tuittupää. Poika rääkyy kuin sikaa tapettaisiin heti herätessään ja hiljenee vasta sitten, kun saa riittävän täynnä olevan nisän suuhun. Poika rääkyy myös silloin, jos joku veljistä kehtaa hänen untaan häiritä tai jos kasvattajatäti ottaa kesken kaiken syliin. Nyt olen parina päivänä pitänyt pojalle oikeaa sylittelykoulua, ettei Starlight saisi enää raivaria syliin päätyessään. Siitä on selvästi ollut apua, sillä Starlight rauhoittui tänään potretteja ja kynsienleikkuuta varten ilman mitään ongelmaa. Toki isoin kiitos varmasti kuului täydelle vatsalle, otin Starlightin nimittäin varovasti syliin vasta kun poika oli nukahtaa nisä edelleen suussaan.
 

Starlight sylikoulussa


Starlight ja pinkki kieli

Starlight saattaa olla porukan äänekkäin, mutta poika ei suinkaan ole näiden muskettisotureiden ainoa jääräpää. Olen yrittänyt huolehtia siitä, että Twilight varmasti kasvaa tarjoamalla pojalle parhaimpia nisiä. Twilight on kuitenkin hyvin tarkka siitä, että vain hänen valitsemansa nisä kelpaa ja vain silloin, kun poika itse päättää haluta ruokaa. Yleensä kaikki pentuni ovat aina tarttuneet tarjottuun nisään silloinkin, kun ei varsinaisesti olisi nälkä, mutta ei todellakaan Twilight. Saa nähdä tuleeko poika olemaan tarkka ruokailujensa suhteen myös vanhempana ja onko uusien omistajien kenties keksittävä namipalkkion tilalle jonkinlainen lelupalkka. 


Twilight haukottelee

Twilight mahtuisi hyvin laatikon suojakaiteen alle. 

Moonlight ja Sunlight eivät vielä ole olleet ihan yhtä jääräpäisiä kuin veljensä. Moonlight on aika rento lötköttelijä, mutta siitä huolimatta yleensä ensimmäisten joukossa nisällä. Poika onkin kasvanut porukasta kaikista eniten. Sunlight on ehkäpä Starlightin jälkeen seuraavaksi kovin mekkaloija, mutta yleensä poika onnistuu luikertelemaan nisälle niin nopeasti, että ei tarvitse kovin pitkään mekkaloida. Sunlightilla on tällä hetkellä kaikista vähiten pigmenttia kuonossa eli poika näyttää vielä vähän sellaiselta pikkupossulta. Muut muskettisoturit ovat sen sijaan jo söpöjä pieniä jääkarhuja. Viikossa poikien ulkomuoto on kaiken kaikkiaan muuttunut todella paljon, sillä nyt kaikki neljä ovat jo melkein kuin oikeita koiranpentuja.


Sunlight, pieni punanenä


Moonlightin maitoparta


Sunlight


Moonlight

Saimme Novankin takaisin tiistaina. Pentujen isoäiti oli tosiaan viikon Porissa hoidossa. Kotiinpaluu oli podengoista ja Lunasta todella riemukas hetki. Novaa muiden koirien huomionosoitukset pääasiassa vain ärsyttivät ja tytöllä oli kiire päästä keittiöön hakemaan ruokaa. Voi sitä isoäidin järkytystä, kun Nova keittiöön tunkiessaan tajusikin pentulaatikkoon ilmestyneen neljä valkoista pötkylää. Näki kuinka Novan silmät oikein pullistuivat järkytyksestä ja tytölle tuli tosi kiire päästä pois pentuhuoneesta.



Podengot ovat olleet huomattavasti kiinnostuneempia tekemään pentujen kanssa tuttavuutta. Lunahan oli ensimmäiset päivät todella tarkka pennuistaan enkä minäkään saanut pentuja hirveästi käsitellä. Itse asiassa vielä tänäänkin Lunaa selvästi hieman huoletti, miksi pidin pentuja niin pitkään sylissä ottaessani nelikosta viikkopotretteja. Luna on siis todella tarkka siitä, kuka pentuihin saa koskea. Pentujen lähelle sen sijaan näyttäisivät olevan Nova ja podengot jo nyt tervetulleita ja vähän väliä saan olla komentamassa muita koiria pois pentuhuoneesta, kun Luna itse päästää sinne kavereita pentuja katsomaan. Windyhan on laumasta jälleen se, joka on kaikista kiinnostunein pentuihin tutustumaan. Toisena tulee Hestia. Myös Freyalla ja Dafnella on selvästi äidinvaistot heräilleet ja Freya komentaa heti Hestian pois keittiöstä, jos kaveri yrittää sinne mennä. Saa nähdä millainen tappelu tällä kertaa syntyy, kun pennut lopulta pääsevät tekemään podengojen kanssa tuttavuutta ja kaikki haluaisivat kilpaa nelikkoa hoitaa.


Twilight, Moonlight, Starlight ja Sunlight


Sunlight, Moonlight, Starlight ja Twilight. Kuka ei kuulu joukkoon?

Luna malttaa jo jättää pentuja hetkeksi keskenään ja keskiviikosta lähtien Luna on käynyt muiden mukana pienillä lenkeilllä. Jo alkuviikosta Luna itse asiassa tunki väkisin mukaan, mutta silloin pääsimme aina vain metsän reunaan, missä piti sitten kääntyä ympäri ja tuoda Luna takaisin kotiin. Keskiviikkona Lunalla ei enää ollut samanlaista kiirettä kotia ja namilahjuksilla neiti suostui kiertämään muiden kanssa pienen ympyrän metsässä. Tänään Luna lähti jo oikein innoissaan vähän pidemmälle lenkille, mutta kotiin tullessa tytöllä on aina hirveä kiire päästä takaisin pentujen luokse. Selvästi pahin stressi on kuitenkin ohi ja Luna osaa jo nauttia ihan eri tavalla äitinä olemisesta. Tätäkin kirjoittaessani Luna makoilee pentulaatikon ulkopuolella kulkuaukon edessä hakien selvästi viilennystä. Neljä pentua ovat melkoisia lämpöpattereita ja Lunalla onkin usein tukalan kuuma. Kenties siitä syystä Luna aina ulos päästyään aloittaa pusikon raivaamisen ja kuopan kaivamisen. Neiti todennäköisesti haaveilee muutosta hieman viileämmälle alustalle.  



Tällaisia kuulumisia siis täältä Harjavallasta pentujen ensimmäiseltä viikolta. Saa nähdä rakoilisiko seuraavissa potrettikuvissa jo jonkun tai kenties kaikkien pentujen silmät. Tuskin maltan odottaa, että pääsen tutustumaan nelikkoon kunnolla. Tässä vielä hieman lisää kuvia kuluneelta viikolta.

Välillä tehdään tällainen vähän pidempi rivi veljien kanssa.


Veljiä on myös kiva käyttää tyynyinä.


Myös äidin tassun päällä on kiva nukkua.


Taas on joku veljistä joutunut tyynyksi.


Samoin tässä.

Kommentit

Suositut tekstit