6 viikkoa täyteen ja muutto Harjavaltaan

Vaikka vastahan nuo pienet riiviöt syntyivät, niin aika rientää väkisinkin eteenpäin ja eilen pennut täyttivät 6 viikkoa. Ensin jälleen pentueen pakolliset viikkopotretit.


Estorian Freija's Midsummer Magic
"Myy"



Myy 5,5 viikkoa

Estorian Freija's Midsummer Night
"Haru" aka Nike



Haru 5,5 viikkoa


Estorian Freija's Midsummer Fire
"Fire"



Fire 5,5 viikkoa


Estorian Freija's Midsummer Charm
"Ricky" aka Charmi



Ricky 5,5 viikkoa

Tällä viikolla pennut ovat innostuneet ulkoilusta. Mökillä ovi on näin kesä aikaan melkein koko ajan auki ja pennut käyttivät tätä hyväkseen leikkimällä mökin kuistin portailla ja tutkimalla ympäristöä. Olen aidannut mökin eteen pienen aitauksen, jonka sisällä pennuilla on turvallista maistella ruohoa ja ihmetellä maailmaa. Välillä toki kävimme myös seikkailulla tämän pikku aitauksen ulkopuolella ja pennut juoksivat perässä jopa alapihalle asti. Hieman välillä tuuli hirvitti varsinkin vielä alkuviikosta, mutta nyt loppuviikosta ei ole enää ollut edes tuulella hirveästi väliä. Haru on niin reipas ulkoilija, että poika seurasi minua yhtenä päivänä jopa ihan yksinään alapihalle. Lisäki poika löysi itselleen muutama päivä sitten kuolleen päästäisen leikkikaluksi. Selvästi metsästäjän ainesta jo nyt näkyvissä.

Fire leikkii portaikossa

Fire löysi itselleen hyvän piilon

Vielä kolmannen kerran Fire ihmettelemässä

Myös Haru ihmettelee maailman menoa



Hieman epätarkka kuva Harusta istumassa portailla

Ricky-poikakin tuli poseeraamaan

Ricky ja istumassa Fire

Ihana pikky Myy

Fire ja Ricky

Vaikka Myy muistuttaa hyvin paljon isäänsä, niin on tämä katse selvästi perua äidiltä.

Katse vielä lähikuvassa

Myyn kimppuun käynyt Ricky ja mietiskelevä Fire

Ricky, Myy ja Fire



Harun löytämä päästäinen, mustavalkokuvana siksi, ettei kukaan järkyty

Haru sen jälkeen, kun ikävä kasvattaja varasti saaliin itselleen

Pennut ovat saaneet tällä viikolla myös tuplapöytätreenit, kun alkuviikosta hyvä ystäväni kävi kylässä ja otimme pennuista seisomakuvat oikealla näyttelypöydällä. Haru ahneena pikku podengona osasi heti homman, mutta muita pöydällä olo hieman vielä hirvitti. Eiliset kuvat sujuivat jo selkeästi paremmin ja oikeastaan vain Fireä enää jännitti. Pienellä lisätreenillä pennut osaavat pian poseerata oikein nätisti kuvia varten. Ystäväni lisäksi pentuja kävivät katsomassa myös Avernan siskopuolen Famen omistajat sekä Firen tuleva omistaja. Ihanan sosiaalisia tyyppejä nämä pennut onneksi ovat ja jopa vieraita ihmisiä mennään reippaasti tapaamaan.

Ricky ja Myy kopassa nukkumassa

Haru ja Fire Windyn kavereina

Selfie Myyn kanssa

Myy ja Haru

Pojat :)

Freya hakeutuu edelleen tunnollisesti pentujen seuraan, vaikka kyllä tämä äiti-koira on selvästi ottanut jo vapaamman vaihteen pentujen suhteen. Pennut saavat myös kuulla kunniansa, jos käyttävät nisillä liikaa hampaitaan.

Myy tunkeutui yhtenä iltana paidan sisään nukkumaan.

Pisteenä iin päälle lähdimme eilen käymään myös isovanhemmillani, joten pennut pääsivät ensimmäistä kertaa auton kyytiin. Joku matkalla vähän itkeskeli, mutta pääasiassa autoilu sujui oikein mallikkaasti. Perillä odotti järkytys, kun laitoin pennut pentuaitaukseen ja tätä protestoitiin haukkumalla ja ulvomalla. Onneksi pienellä huomioimisella pennut sai unohtamaan ikävän aitauksen. Mammaani tosin huoletti, tulevatko pentujen tulevat kodit varmasti antamaan pennuille yhtä paljon hyvänäpitoa kuin minä. Mutta eiköhän jokainen pentu onnistu omistajansa siinä määrin kietomaan tassunsa ympärille, ettei omistajille jää muuta vaihtoehtoa kuin hemmotella pennut pilalle.

Autossa matkattiin häkissä äidin kanssa 

Pentuaitauksessa suostuttiin nukkumaan sen jälkeen, kun oltiin ensin riehuttu munakennon kanssa.

Haru on tällä hetkellä tämän pentueen reippain ja rohkein tyyppi. Poika tulee varmasti aiheuttamaan omistajilleen harmaita hiuksia energisyydellään ja uhkarohkeudellaan. Onneksi Haru on niin hurmaava, että poika saa helposti kaiken anteeksi. Mutta jahka poika tästä kasvaa, niin ihan heti Harua ei kyllä saa väsytettyä. Nytkin riehuu usein vielä sen jälkeen, kun muut ovat menneet nukkumaan. Myös Rickysta on kuoriutunut melkoisen latinotempperamentin omaava pirttihirmu, joka komentaa ja kiroaa jopa aikuisia podengoja. Ricky on myös aina ensimmäisenä lahkeessa roikkumassa, joten tässäkin pojassa riittää tulevalle kodille paljon koulutettavaa. Onneksi Ricky on edelleen innokas nukkumaan, joten omistajat saavat olla edes välillä rauhassa pojan hampailta. 

Haru


Ricky

Myy ja Fire ovat pentueen herkkikset. Fire on ollut alusta asti hieman herkkä muiden koirien mielialoille ja Myyllä on tapana juosta sohvan taakse piiloon haukkumaan, jos jotain yllättävää tapahtuu. Onneksi molemmat palautuvat nopeasti reippaiksi pikku podengoiksi, vaikka hieman järkyttyisivätkin jostakin. Myy on ajoittaisesta herkkyydestään huolimatta myös todella innokas tutkimaan paikkoja, joten mistään arasta koirasta ei onneksi ole kysymys. Fire ei puolestaan arastele yhtään painia aikuistenkaan podengojen kanssa ja koko ajan mennyt myös reippaampaan ja rohkeampaan suuntaan. Kaksikko muistuttaa itse asiassa hyvin paljon siskopuoltaan Telmaa saman ikäisenä. Telmahan saattoi myös juosta piiloon, jos jotain yllättävää ja ennen kaikkea äänekästä tapahtui. Tilanne ei kuitenkaan koskaan jäänyt päälle, vaan pienellä tsempillä Telmakin oli heti oma iloinen itsensä. Eli positiivisella palkitsemisella ja rohkaisemisella Myy ja Firekin tulevat varmasti aikuisena olemaan aivan yhtä rohkeita tyyppejä kuin Haru ja Rickykin.

Fire

Myy

Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tähän rohkeaan nelikkoon. Kukaan ei ole arka tai pelokas ja jos jotain hieman säikähdetään, niin nopeasti palaudutaan ja ollaan jälleen menossa mukana. Todella hyvin pennut tulevat kutsusta luokse ja suorastaan rakastavat huomiota. Eivät saisi tarpeekseen rapsutuksista ja pusuista. Hampaita käytetään välillä turhankin paljon eikä kävellä saa ilman, että joku roikkuu lahkeessa. Mutta sellaista se elämä pienten podengovauvojen kanssa on. Tänään pennuille koitti pieni järkytyksen hetki, kun loman päättymisen takia jouduimme siirtymään mökiltä takaisin Harjavaltaan. Automatkan aikana pennuista ei kuulunut pihahdustakaan ja kotona oli heti hirveä hinku tutkia kaikki paikat. Minun piti myös palauttaa Dafne kotiinsa naapuriin, joten otin pennut sille reissulle mukaan. Pennut saivat siis tavata Alvin-enonsa sekä kohdata ensimmäistä kertaa elämässään kissoja sekä marsun. Varsinkin musta Nakki-kissa oli pentujen suuri suosikki.  Täällä Harjavallassa pennut joutuvat nyt joka tapauksessa viettämään seuraavat kaksi viikkoa ennen muuttoaan uusiin koteihin. Viikonlopuiksi päästään onneksi edelleen mökkeilemään.

Loppuun vielä muutama ulkoilukuva




Kommentit

Suositut tekstit