Ilot sen kuin kasvavat, ikää nyt 3 viikkoa

Pennut ovat jälleen yhden viikon vanhempia. Ikää on jo 3 viikkoa ja tämän merkkipaalun kunniaksi pennut ovat saaneet kokea paljon kaikkea uutta. Tähän alkuun ensin viikkopotretit. Tänään ne otettiin ensimmäisen kerran seisten, mikä on aina oma saavutuksensa.

ESTORIAN JOYOUS AZAZEL

"Jazy"
painoa 646g

ESTORIAN JOYOUS SAMAEL

"Jusa"
painoa 616g

ESTORIAN JOYOUS RAZIEL

"Jori"
painoa 550g

ESTORIAN JOYFUL LILITH / LAYLAH

"Jilla"
painoa 534g

ESTORIAN JOYFUL LILITH / LAILAH

"Joyla"
painoa 596g

Pennut ovat kehittyneet kuluneen viikon aikana aivan valtavasti. Nyt viisikko kävelee ryömimisen sijasta ja pieni Jilla ottaa jopa juoksuaskeleita. Äänimaailma on muuttunut aivan uudenlaiseksi ja pentulaatikosta kuuluu milloin murinaa, milloin haukkuntaa, milloin ulvomista. En tiedä vaikuttaako pentujen määrä asiaan, mutta tämä porukka tuntuu jotenkin poikkeuksellisen äänekkäältä. Tai ainakin Jilla, neiti tuittupää, joka on luonteeltaan varsinainen Justiina. Jos jotain pentulaatikossa tapahtuu, niin Jilla on melkein aina jollain tavalla tilanteessa mukana. Tästä tytöstä kasvaa varmasti melkoinen rämäpää.

Pentujen luonteenpiirteitä on alkanut tulla hieman jo näkyviin. Jilla erityisesti on oma persoonansa, mutta muutkin ovat alkaneet jollain tavalla erottua toinen toisistaan. Jusa on ainakin tällä hetkellä porukan rauhallisin. Usein poika vähän seurailee tilannetta kauempaa suuret silmät tarkkaavaisina. Tämä poika nukahti myös Ilonan omistajan syliin, kun Sanna oli eilisen päivän pentuja ja muita koiria hoitamassa, kun itse tein yhden kosioreissun Somerolle (tästä myöhemmin lisää omassa postauksessaan). Jusasta tulee itse asiassa vähän mieleen isoisoisänsä Doby eli Tähtitaivaan Alfred, joka oli myös samanlainen tarkkailija ja luonteeltaan vähän sellainen andante. Saa nähdä muuttuuko tilanne, kun ikää tulee lisää. Ainakin yhdessä tilanteessa Jusa nimittäin ei ole rauhallinen - silloin kun tarjolla on jauhelihaa.

Jazy ottaa minuun mielellään kontaktia. Poika on ensimmäisenä antamassa pusuja ja tutkailee aina reippaasti maailmaa. Pojasta on ehkä tullut vähän sellainen kasvattajan kultamussukka seurallisuutensa takia. Jazy yritti myös ensimmäisenä kiivetä pentulaatikosta pois, mutta loppujen lopuksi pois taisi päästä eilen ensimmäisenä Jori. Pikku poika on tähän asti ollut vähän sellainen Jusan ja Jazyn välimuoto. Ei ehkä aivan yhtä iso tutkimusmatkailija kuin Jazy mutta ei toisaalta ihan yhtä rauhallinen tarkkalija kuin Jusa. Mutta vasta nyt kun pennut lähtevät kunnolla liikkumaan, selviää ihan oikeasti se, pitävätkö nämä ajatukset paikkansa.

Jillasta jo kerroinkin, että tyttö on todellinen tättähäärä. Jättää ehkä jopa Dafnen ja Dumlen varjoonsa. Kyseiset kaksi podengoa ovat olleet jo ihan pikku pentuna melkoisia ärisijöitä ja murisijoita, jos hommat eivät mene niin kuin he haluaisivat ja Jilla on selvästi samaa maata. Jilla lähti eilen rohkeasti juoksemaan paljaalla lattialla ja tänään sisarusten painiessa keskenään, Jilla lähti haastamaan aidan läpi samojedeja. Joyla on selvästi vähän rauhallisempi näistä siskoksista, mutta myös Joyla on jo paljastanut tempperamenttisuutensa silloin, kun viisikko painii keskenään. Jilla on myös ensimmäisenä aina puremassa ja repimässä äitiään. Luonnetta löytyy siis molemmilta. 

Viikonloppu on ollut pennuille erityisen jännä, sillä eilen pennut olivat tosiaan Ilonan omistajan hoidossa. Eilen pennut saivat myös ensimmäisen annoksensa kiinteää ruokaa eli raakaa jauhelihaa. Viime pentueen kohdalla kiinteälle opettelu oli suorastaan tuskaista, kun Dumlea ei olisi mikään muu kuin maito kiinnostanut. Tämä viisikko ei sen sijaan epäröinyt yhtään. Jos pennuilla olisi kunnon hampaat, niin siinä olisi saanut omat sormet kyytiä. Tosin pentuja ei tarvinnut edes sormin syöttää, kun ne kävivät niin reippaasti lautasella olevan lihan kimppuun. Näytti siltä kuin pennut olisivat aina syöneet jauhelihaa. Tänään onnistui valokuvaaminenkin jauhelihan kanssa. Jusa varsinkin on järjettömän ahne! Jos poika normaalisti on vähän sellainen rauhallinen mietiskelijä, niin ruoan myötä herrasta kuoriutui kunnon peto. Muut eivät paljoa jääneet jälkeen ahneudessa. Lupaa hyvää kouluttamisen kannalta, jos motivaationa toimii namit. 

Tänään pennut saivat myös matolääkkeen, josta raukat eivät olleen läheskään yhtä innoissaan kuin jauhelihasta. Onneksi lääkkeen jälkeen pääsi maitobaarille, niin tuli parempi fiilis. Tätä seurasi sitten erityisen iso uusi kokemus, kun rakensin pennuille aitauksen olohuoneeseen. Tarkoitus oli antaa pentujen olla olkkarin puolella sen aikaa, että saisin makkariin levennettyä pennuille pentulaatikosta pienen aitauksen, mutta Ilona ja pennut viihtyivät uudessa paikassa niin hyvin, että ovat saaneet olla olkkarissa nyt koko loppu illan. Yöksi ja työpäivien ajaksi saavat kyllä edelleen tulla makkariin, mutta varmaan aika nopeasti pennut pääsevät muuttamaan kokonaan olohuoneen puolelle. Sissi on aivan innoissaan viisikosta ja pari pentua on saanut tytöltä jo pusut. Tietenkin valvotusti. Dafne olisi myös ihan innoissaa pentuja hoitamassa, mutta mennään Ilonan fiilisten mukaan. Olen suoraan sanottuna hieman yllättynyt siitä, kuinka rauhallisesti tyttö on ottanut nämä uudet kokemukset pentujen kanssa. 

Pentuja ihmettelemässä

Tulevalla viikolla pennut saavat nyt totutella joka päivä vähän lisää lauman vilskeeseen. Ensi viikonloppuna odottaa myös uusi seikkailu, kun vuorossa olisi ensimmäinen matka autolla. Sitä odotellessa. Tässä vielä muutama tämänpäiväinen joulukuva.