Pennut kohti uusia seikkailuja... pentublogi hiljenee


Pentublogin päivitykseen tuli valitettavasti ylimääräinen viikon tauko. Kasvattaja-tädillä alkoi loma ja lomamaisemiin siirtymisestä aiheutuu tämän lauman kanssa aina melkoinen härdelli. Olemme myös seikkailleet pentujen kanssa kuluneiden kahden viikon aikana aktiivisesti erilaisissa maisemissa, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä. Nyt on kuitenkin aika kirjoittaa tämän pentueen ainakin toistaiseksi viimeinen blogipostaus. Aapo muutti tänään omaan kotiinsa ja Dafne pääsee kotiinsa huomenna. Valo lähtee seuraavana lauantaina ja Telma sitten juhannuksena, joten Estorian pentulaatikko hiljenee viimein melkoisen penturupeaman jälkeen. Näistä pennuista kuullaan kuitenkin varmasti vielä somen kautta moneen kertaan, joten kannattaa laittaa varsinkin meidän instagram-tili seurantaan, jos et sitä jo seuraa. Mutta ennen kuin alan kertoa kahden viime viikon seikkailuista, tässä vielä pentujen viimeiset potretit viime sunnuntailta, yhteiskuvat torstailta ja vielä tänään otetut yhteiskuvat kasvattajan kanssa ennen Aapon lähtöä uuteen kotiinsa. ❤️ 

Estorian Eostre's Hex "Valo" - 7 vkoa


Estorian Eostre's Spell "Aapo" - 7 vkoa


Estorian Eostre's Daffodil "Dafne" - 7 vkoa


Estorian Eostre's Willow "Telma" - 7 vkoa


Yhteiskuvien ottaminen yksinään ei ollut tämän nelikon kanssa mikään läpihuutojuttu. Ulkona olivat liian energisiä ja sisällä liian unisia... sisäkuviin tuli otettua lattialta ensimmäinen likainen lakana taustalle ja sen se on näköinenkin 😂





Yhteiskuviin päästiin tänään heti heräämisen jälkeen ja kova kiire pennuilla tuntui olevan jo seikkailemaan.




Viimeiset kaksi viikkoa ovat menneet tosiaan kauhealla vauhdilla ja pennuista on paljastunut jälleen paljon uusia piirteitä seikkailujen myötä. Torstaina 28.5. pennut kävivät lääkärin tarkistuksessa. Koko nelikko todettiin siellä terveiksi ja sosiaalisiksi epeleiksi. Sirun laittaminen niskaan aiheutti pieniä vastalauseita, mutta pääasiassa lääkärireissua vastaan protestoi ainoastaan Freya, joka pääsi myös mukaan antamaan pennuille lohtuhuikat sirutuksen jälkeen. 😅 Samana päivänä pennut saivat myös olla vähän pidempään hoidossa naapurini ja Alvin-enonsa luona. Dafne intoutui jopa tekemään tuttavuutta yhden tulevan kissakaverinsa kanssa ja Valo rakastui pehmolelu sorsaan, jonka kanssa poika kulki polleana pitkin asuntoa. Syystä tai toisesta poika halusi ehdottomasti viedä sorsan ulos ja itki oven edessä niin kauan, että pääsi pihalle. Lopulta kaverini päätti lahjoittaa kyseisen lelun Valolle, koska poika siihen niin ihastui. Valo tuntuu kyllä muutenkin rakastavan kaikenlaisten esineiden kanniskelua ja eilen hän olisi lähtenyt seikkailemaan jopa kännykän kanssa.

Telma ja Dafne saivat hoidossa näin hienot seppeleet päähän.


Alvin-enon väijymistä

Valo kävi antamassa Alvinille pusun.

Dafne ja Telma söpöinä

Pojille tuli jo väsy

Valo ja lelusorsa 

Kotonakin maistui uni... illalla

Perjantaina 29.5. pennut pääsivät koululle mukaan tervehtimään oppilaitani. Meillä oli luokanvalvojan päivä, joten olin koko päivän oman 8-luokkani kanssa ja pennut ja Freya saivat myös osallistua päivään. Istuskelimme pitkään ulkona ja siellä pennut saivat runsaasti ihailijoita. Nämä tyypit ovat ihmisiä kohtaan kyllä aivan tajuttoman sosiaalisia ja jokaista uutta tulokasta olisi pitänyt päästä heti tervehtimään. Ja jos joku oppilas lähti menemään, pennut olisivat lähteneet perässä juoksemaan. Nämä torstai ja perjantai olivat pennuille niin väsyttäviä päiviä, että he nukkuivat päivän jälkeen koko illan... ja heräsivät aamuyöstä riehumaan ja juoksemaan pitkin kämppää. Tästä en varsinaisesti nauttinut, mutta sen jälkeen pennut ovat oppineet riehumaan iltaisin enemmän ja nukkumaan paremmin yönsä. Lauantai-illasta pennut pääsivät vielä erikseen naapuriin väsytettäväksi ja sen seurauksena pennut nukkuivatkin hyvin melkein koko yön. Sunnuntaina otimmekin suunnan kohti kesälomaa ja Someron mökkiä poikkeuksellisen hyvin levänneinä.

Pennut tekivät tuttavuutta oppilaiden kanssa










Ensimmäisen kesälomaviikon aikana olen reissannut pentujen kanssa ympäri Etelä-Suomea. Korona tilanne pisti tietenkin hieman miettimään, mutta koin pentujen sosiaalistamisen olevan kuitenkin niin tärkeää, että uskaltauduimme kyläilemään eri paikoissa. Maanantain olimme mökillä ja Telman perhe kävi pentuja morjestamassa. Tiistaina lähdimme ajelemaan kohti Mäntsälää. Jätin sinne päästyäni muun lauman vanhemmilleni ja jatkoin Novan ja pentujen kanssa matkaa Askolaan tapaamaan Vappu- ja Hilppa-sammareita. Telma ja Aapo eivät ihan arvostaneet Hilpan yli-innokkaita leikkiyrityksiä, mutta sitten kun pääsimme sisälle ilman Hilppaa, pennut olivat oikein mielissään saadessaan tehdä tuttavuutta perheen lasten - ja juoksupallossa juoksevan hamsterin - kanssa.  Askolasta palasimme Mäntsälään ja pennut saivat tutustua jälleen uuteen paikkaan. Telma päätti ensitöikseen seurata äitinsä jalanjälkiä ja sukeltaa pää edelle suihkualtaaseen - saman kohtalon Freya koki siis itse pentuna. Onneksi Telma osasi hienosti uida, vaikka upposi varmaankin 15 sentin syvyyteen ennen kuin vaistot alkoivat toimia ja neiti rupesi uimaan ylöspäin.

Märkä Telma

Valo ja Hilppa eli Estorian Exquisite Emerald




Lapset tuntuvat olevan aina näiden pentujen suosikkeja

Keskiviikkona kävimme tutustumassa ystäväni neljän sammarin laumaan Espoossa. Siellä Aapo varsinkin oli hieman epäluuloinen sammareita kohtaan, koska Hilpan edesottamukset olivat sen verran hyvin muistissa, mutta sitten kun poika tajusi aikuisten sammarien osaavan ottaa rauhallisesti, ei pojallakaan ollut mitään ongelmaa. Pieni kummipoikani osoittautui pentujen suureksi suosikiksi ja pennut kävivät kilpaa antamassa kummipojalleni pusuja ja välillä ehkä vähän maistamassa varvasta. On kuitenkin ollut hieno huomata, että nämä pennut, jotka ovat kasvattamistani pentusista varmaan kovimpia puremaan, eivät lapsia kuitenkaan pure yhtä kovaa. Espoon reissun jälkeen lähdimme vielä morjestamaan Kaja-sammaria ja sielläkin nimenomaan perheen tyttö osoittautui pentujen suosikiksi. Ihmisiä pennut selvästi rakastavat yli kaiken! Näistä vierailuista en valitettavasti ehtinyt yhtään kuvaa ottamaan, mutta eiköhän pentujen vaiheista ole jo useampi tuhat kuvaa joka tapauksessa otettuna. 

Aapo ei malttanut jäädä kuvaan

Valo yrittää syödä Aapon... näiden kahden veljeksen välille alkoi muuten tällä viikolla tulla jo selkeästi jännitettä, kun yrittivät ratkoa kumpi on pomo. Pari kertaa jouduin erotuomariksi, kun olivat niin tiukasti toisissaan päästämättä irti.

Dafne on aina yhtä suloinen

Valo poseerasi yksinään



Telmasta tuli innokas puutarhuri Mäntsälässä. Kaikki kukkapenkit piti käydä moneen kertaan läpi ja vähän maistella lehtiä.

Peloton metsästäjä nukahti kesken metsästyksen

Torstaina palasimme lauman kanssa takaisin mökille. Matkalla pysähdyimme Vihdissä vielä yhdelle kaverilleni ja siellä pennut saivat jälleen tutustua uuteen paikkaan ja uuteen ihmiseen. On aivan ihana seurata tätä nelikkoa, kun mikään paikka ei heitä tunnu jännittävän ja kaikki uudet ihmiset otetaan vastaan samanlaisella riemulla. Mökillä pennut ovat päättäneet vallata jo melkein koko pihan enkä suoraan sanottuna pysy enää kunnolla mukana, kun puolet pennuista lähtee seikkailulle alapihalle ja puolet jää leikkimään yläpihalle. Lampeenkin on ehditty jo pari kertaa tippua. Kaikkea pitää maistaa ja saan olla tarkkana, etteivät pennut keksi syödä mitään vaarallista. Kaikki nimittäin kelpaa, pienet kivet mukaanlukien. Todella taitavia pennut ovat juoksemaan portaita ylös ja alas ja koko ajan on koordinaatio ja ketteryys kyllä pennuilla kehittyneet. Kaikenkaikkiaan ovat melkoisia loikkeliineja. Eilen onnistuivat jopa tyynyjen avulla kiipeämään koirien omalle sängylle, joka on tuollainen vanha lastensänky mökin makkarissa. 

Dafne mökin ovella

Myös Telma malttaa välillä poseeraa

Jalan päälle on hyvä nukahtaa

Vielä alkuviikosta Aapolla vähän toinen korva lerputti

Nämä mökille johtavat portaat ovat osoittautuneet pentujen suosikki leikkipaikaksi... vaikka muutaman kerran ehdittiin tippua alas ennen kuin ne tulivat tarpeeksi tutuiksi.




Pihalla peuhaamisen jälkeen tulee välillä myös väsy


Sekä nälkä 😂

Mökkiriemua

Kaunis Telma

Kaunis Dafne

Aapo työntouhussa

Valo... ja jonkun toisen koiran kuono

Edellinen yö oli muuten aika erikoinen, kun Freya sai ilmeisesti vihdoin tarpeekseen imetyksestä ja päätti oikein kunnolla rähähtää pennuille. No tästä sitten Hestia sekä valeraskaaksi tullut Windy päättivät myös nostaa äläkän. Heräsin siis aamuyöstä ihan järkyttävään huutoon, kun pennut rääkyivät ja aikuiset huusivat. Pomppasin pystyyn tajuamatta, että olen nukkunut jotenkin sellaisessa asennossa, että oikeassa jalassa ei ole lainkaan tuntoa. No seurauksena rämähdin tietenkin pitkin pituuttani maahan, mikä vain lisäsi koirien rähinää. Lopulta pääsin erotuomariksi ja siinä kohtaa tajuan, että Telma on päättänyt mennä jonnekin piiloon. Etsin tyttöä varmaan puoli tuntia muiden pentujen itkiessä jaloissa, mutta neitiä ei näkynyt missään kolossa, vaikka taskulampun avulla tyttöä hain. Lopulta Telma löytyi makuuhuoneesta kahden kaapin raosta kassien alta. 😅 Tytöstä oli näkyvissä vain valkoinen tassunpää, mutta kun nostin kassia, neiti alkoi onneksi heiluttamaan häntää. Mitään ylitsepääsemättömiä traumoja tästä tuskin siis jäi. Tein kuitenkin pennuille tyynyistä tosiaan sillan tuonne koirasänkyyn, että saivat vähän mukavamman nukkumapaikan. Tämä ei tosin Dafnelle kelvannut, vaan hän käytti kasvattajan hyväsydämisyyttä hyväkseen ja kerjäsi itsensä oikeaan sänkyyn asti. Siellä neiti sai sitten noin tunnin nukkua kaikessa rauhassa. 

Myös Valo kävi vahingossa uimassa

Kiviportailla voi syödä keppiä näin rennosti

Aapokin yritti sukeltaa naama edellä lampeen, mutta kastoi lopulta vain etupään sinne.

Toi Telman kieli!

Windy hoitaa  nyt myös pentuja

Samaan koppaan mahtuvat kaikki pennut yhtäaikaa... ainakin melkein

Tällaisessakin kasasssa voi nukkua

Koirasängyn valloitus

Ja vähän ehkä toisenkin sängyn valloitusta 😅 Ei kerrota kenellekään

Lauantaina kävimme pentujen kanssa morjestamassa pentujen isää Bonoa. Sisällä pennut tervehtivät isäänsä melkoisen äänekkäästi, mutta ulkona eivät olleet sitten ihan vakuuttuneita. Aika nopeasti pennut kuitenkin uskaltautuivat tekemään tutkimusmatkoja tungettelevasta isästään huolimatta ja Aapo ja Valo rupesivat ihan isäänsä haastamaan. Poika-kaksikostahan on muutenkin kuoriutunut todellisia alfa-uroksia. Ainakin omasta mielestään.











Tänään oli tosiaan jo suurta haikeutta ilmassa, kun Aapoa tultiin puolen päivän aikoihin hakemaan omaan kotiinsa. Itkuhan siinä kasvattajalta jälleen pääsi, vaikka tiesikin pojan pääsevän mahtavaan kotiin. Aapon kotiväeltä on tullut jo hieman tilannepäivitystä ja hyvin poika tuntuu kotiutuneen, vaikka toki aluksi olikin hieman itku, minne sisarukset ja äiti oikein ovat kadonneet. Freya ei vielä ole osannut puuttuvan pennun perään ihmetellä, mutta saattaa olla, että jossain kohtaa rupeaa vähän poikaa kaipailemaan. Varsinkin sen jälkeen, kun Dafnekin jää huomenna Harjavaltaan. Onneksi en ehtinyt itse jäädä poikaa myöskään hirveästi ikävöimään, kun illalla kävi vielä Jymy-poika aka Estorian Opulent Obsidian jäljelle jääneitä pentuja tervehtimässä. Mutta kyllä tämä hetki on aina todella katkeran suloinen. Kun tietää, että on löytänyt pennuilla hyvät kodit ja silti haluaisi jättää kaikki omiin nurkkiin pyörimään.

Aapo uuden omistajansa sylissä

Hymy- ei kun Jymy-poika

Tähän on kuitenkin aika lopetella pentublogin pitäminen Estorian E-pentujen osalta. Kiitos kun olette jaksaneet jakaa nämä 8-viikkoa (sekä niitä edeltäneet tiineysviikot) kanssamme. Seuraavaksi pentublogi hiljenee todennäköisesti ainakin vuodeksi, mutta kenties ensi vuoden lopulla voisi olla tiedossa seuraavaksi joko samojedi- tai podengopentuja. 😍




Kommentit

Suositut tekstit